Mielenterveysyksikkö on nyt Jukolassa
Mielenterveysyksikön palvelut löytyvät nyt samasta paikasta. Ne ovat Jukolan talossa. Sisäänkäynti on torin puoleiselta sivulta. Tila oli ennen työväenyhdistyksen kokoontumispaikka, Juttutupa.
Mielenterveysyksikkö oli viimeksi hajasijoitettuna Sairaalatien varrelle ja terveyskeskuksen mäelle. Muutama vuosi sitten se toimi parakissakin. Joustoa on tarvittu myös koronapandemian takia.
Tilat, neljä vastaanottohuonetta ja hoitohuone, ovat osoittautuneet toimiviksi. Työntekijät pystyvät rauhoittumaan asiakkaan ja hänen asioidensa äärelle, kun ei tarvitse etsiä paikkaa keskustelulle eikä siirtyä tilasta toiseen.
Työntekijät ovat huomanneet, että spontaanimpi asiointi on jonkin verran lisääntynyt.
– Tänne on helppo tulla asioimaan, kun ollaan aivan keskustassa. Hienoa tulla osaksi kaupunkilaisia helpottavaa palvelukokonaisuutta, kertoo yksikön vastaava sairaanhoitaja Reima Anolin.
Työtiimiin kuuluvat hänen lisäkseen psykiatrinen sairaanhoitaja Minna Luoto, mielenterveyshoitaja Heli Mannonen ja lähihoitaja Marja Aaltonen. Sijaisena on sairaanhoitaja Niina Luukka-Nokka.
Samassa talossa on kuntouttavaa työtoimintaa, etsivä nuorisotyöntekijä ja nuorisoneuvola, A-klinikan työntekijä on lähellä.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on avata kenties avoin kahvila, kunhan koronapandemia hellittää.
Hae apua mielenterveyden ongelmiin – se ei ole häpeä
Mielenterveysyksikkö on ollut kuukauden päivät Jukolassa. Neljä vastaanottohuonetta ja hoitohuone ovat olleet toimivat.
– Nyt näyttää hyvältä. Olemme saaneet oman pysyvän tilan, jonka myötä olemme pystyneet yhdenmukaistamaan käytäntöjä. Työntekijätiimi on riittävä. Kaupunki on antanut resurssit, joita on pyydetty. Siitä olemme kiitollisia. Vuonna 2020 aloitettu kehitystyö jatkuu, kiittelee mielenterveysyksikön vastaava sairaanhoitaja Reima Anolin.
Neljän hengen työntekijäjoukko oli ennen hajasijoitettu. He työskentelivät Sairaalatien varrella ja terveyskeskuksenmäellä.
– Työ on ollut jotenkin häiritsemättömämpää, kun ei ole tarvinnut etsiä paikkaa vastaanotoille eikä vaihtaa toisesta talosta ja huoneesta toiseen. Nyt on pystynyt rauhoittumaan asiakkaan asioiden äärelle, pohtii psykiatrinen sairaanhoitaja Minna Luoto.
Mielenterveysyksikössä on neljä vakituista työntekijää ja yksi sijainen.
He auttavat, kun ahdistaa, masentaa eikä kriisistä tahdo selvitä tai kun unettomuus jatkuu ja jatkuu. Pää on liian täynnä, tyhjä ja musta. Mieli on vaarassa sairastua tai on jo sairastunut.
Minna Luoto muistuttaa, ettei tarvitse olla vakava mielenterveyden ongelma apua hakeakseen. Riittää, kun on huolissaan eikä tiedä, mistä saa avun.
– Ei ole häpeä hakea apua, toteaa Luoto.
– Tärkeää on, että meidän luokse pääsee nopeasti ja avun saa helposti. Sellainen me haluamme olla, matalankynnyksen palvelu, sanoo Anolin.
Keskustellen kohti selvempiä vesiä
Vastaanotoilla keskustellaan.
– Meidän työkalu on keskustelu, sanoo Reima Anolin.
Tiivistä yhteistyötä tehdään muun muassa kuntouttavan työtoiminnan, koulun ja nuorisoneuvolan, A-klinikan sekä kaupungin sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen kanssa.
– Me ohjaamme sinne, mistä asiakas saa apua. Palveluohjaus on yksi tärkeä osa työtämme. Autamme myös tukien haussa.
Asiakkaiden luokse tehdään myös kotikäyntejä.
Korona-aika on lisännyt yhteydenottoja mielenterveyden hoitajille. On yksinäisyyttä, ahdistusta, epätietoisuutta.
– Olemme pystyneet vastamaan tarpeisiin, kertoo Anolin.
Mutta nuoret eivät ole kovin innokkaasti itse hakeneet apua.
– Hieman ujosti he hakevat apua, vaikka tuen tarvetta selvästi on, miettii Luoto.
Someron mielenterveysyksikön vastaanotolle täytyy varata aika puhelimitse.
Tavoite on, että vastauksen saa viimeistään seitsemän vuorokautta yhteydenotosta. Siinä Somerolla on lähes poikkeuksetta onnistuttu.
Mielenhoitajien luokse tullaan paljon lähetteillä, jotka ovat antaneet lääkärit.
Nuorille tukea, suunnitelmissa mielenterveyskahvila
– Meillä on suunnitelmissa jalkautua nuokkarille (kohti nuorisotiloja ja nuorisoa) kohti. Tästä keskustassa olevasta omasta tilasta käsin se onnistuu, toteaa Luoto.
Suunnitelmissa ovat erilaiset ryhmät, joista saada tukea kuntoutumiseen. Sille olisi tila viereisessä huoneistossa, joka sekin on kaupungin omistuksessa.
Myös avoimen kahvilan perustamista on kaavailtu. Sinne voisi poiketa juttelemaan, saisi vertaistukea ja kysellä neuvoja hieman epävirallisemmin. Mielenterveyskahvilan aloittaminen onnistuu aikaisintaan koronapandemian hellitettyä.
