
Uusi kirjastonjohtaja hehkuttaa paikallisia kirjastopalveluja
Petra Julin on työskennellyt kuukauden päivät Someron kirjastonjohtajana. Hän jaksaa hämmästellä, miten mainio kirjasto paikkakunnalle on aikaansaatu.
– Täällä on satsattu, annettu rahaa kirjastopalveluihin.
Hän kertoo esimerkin aikakauslehdistä, joita on tilattu taloon kosolti.
– Pirkanmaalaiset olisivat kateellisia, kun näkisivät Graziat, National Geographicit ja muut. Voi, pojat, sanoo kirjastoalalla liki 20 vuotta työskennellyt Julin. Siitä meni 15 Kangasalla.
Somerolla lainataan kirjastosta materiaalia asukasta kohden keskitasoa enemmän. Vuoden 2020 tilastot osoittavat Somerolla olleen 13,37 lainaa/asukas ja koko maassa runsaat 12 lainaa. Tilastot vuodelta 2021 valmistuvat huhtikuussa.
– Kirjastolaitos on suomalaisten ylpeys. Ei missään muualla maailmassa ole vastaavaa; niin suosittua, paljon lainoja per asukas.
– Ja mikä ilmapiiri Someron kirjastossa on. Tervehditään, virkailijat tuntevat asiakkaiden lukutottumukset ja osaavat auttaa. Täällä saa hyvää palvelua, käynti on asiakkaalle mukava kokemus.
Kunnan taloudesta menee prosentti kirjastoon. Mitä sillä saadaankaan aikaan.
– Lukemisen edut on ymmärretty Somerolla.
Lukeminen on avain monenlaiseen oppimiseen. Se auttaa keskittymään, kartuttaa tietoa ja kehittää taitoja, mutta myös opettaa ajattelemaan ja pohtimaan asioita eri kanteilta. Maailmankuva laajenee. Vuorovaikutustaidot, myötäelämiskyky ja tunteiden käsittely kehittyvät.
Tänä päivänä Julin soisi lukemisen olevan iloa ja viihdykettä, pakoa korona-ajasta. Sellaista joka antaa lohtua ja tuo itselle iloa.
Omatoimikirjasto etenee. Automaatit lainausta ja palautusta varten ovat olleet jo liki vuoden käytössä Someron kirjastossa.
Tällä viikolla automaatiotekniikan toimittajat, rakentajat ja kirjaston väki tapaavat. He listaavat ja suunnittelevat, mitä on valmiina ja mitä pitää vielä rakentaa, jotta omatoimikirjasto pystyy täydesti toimimaan. Eli kirjastossa voi asioida, käydä lukemassa, lainaamassa ja palauttamassa aineistoa, kun henkilökunta ei ole paikalla.
Petra Julin toivoo, että kesällä voitaisiin rakentaa, ja loppuvuodesta omatoimikirjasto olisi jo toiminnassa. Tekniikkaan, kuten valaistus- ja kuulutusjärjestelmiin, kalusteisiin ja kameravalvontaan on varattu runsaat 30 000 euroa.
Julin muistuttaa, että omatoimikirjasto tulee lisäpalveluksi nykyisten palveluiden ohelle.
Omatoimikirjaston on todettu lisäävän lukemista ja kirjaston käyttöä, etenkin lapsiperheet ovat ottaneet palvelun omakseen.
Kirjasto on ollut somerolaisten olohuone näyttelyineen kaikkineen. Tapahtumat, kerhot ja viikkotoiminta ovat nyt tauolla.
– Kun korona saadaan selätettyä, niin suunnitelmissa on kehitellä kirjastovirkailija Terhi Vaherannan tekemän nuorten pakopelin pohjalta perheille kirjastoon pakohuonepeli, joka perustuu kirjojen lukemiseen. Tarina ja lukot aukeavat, kun tietää tiettyihin kirjoihin liittyviä arvoituksia ja pelataan porukalla yhteen. Tällä houkutellaan ja innostetaan lukemaan.
Vuonna 2007 hankittua kirjastoautoa on remontoitu viime kesänä.
– Toivottavasti sillä on elinikää vielä muutama vuosi.
Uusi kirjastoauto on useamman sadantuhannen euron hankinta.
– Kun tämä auto on tiensä päässä, niin sitten vaan anomaan valtionapua. Kirjastoautoa tarvitaan tämän laajuisessa pitäjässä. Sillä saadaan vietyä palveluja haja-asutusalueelle. Erityisesti päiväkodit ja koulut ovat kirjastoauton aktiivikäyttäjiä.
Ennen kirjastouraa Petra Julin opetti, luennoi ja kirjoitti kansanperinteestä. Kirjojakin on syntynyt.
– Minulla on sellainen tunne, että olen nyt elämäni työssä. Olen kuin kotona. Minut on otettu sydämellisesti vastaan työpaikalla. Täällä on kiva porukka. He osaavat työnsä. Henkilökunta ei hermostu ja palvelee asiakkaita asiantuntemuksella ja sydämellä.
– Olen saanut auliisti apua kaupungin organisaatiosta, jotta pääsen sisään työhöni. Keskusteluyhteys toimii. Olen onnellinen siitä huolimatta, että on paljon opeteltavaa, jakaa Julin kiitosta.
Ennen Someron pestiä hän työskenteli kirjastonjohtajana Joensuun seutukirjastossa. Alueena oli Eno, Kontiolahti, Lehmo ja Uimaharju.
– Maantieteellisestikin alue on tuttu, toteaa Julin.
Hänen isänsä on Kiikalan Virtasia. Serkkuja asuu ja tekee töitä siellä yhä.
Nuorena Julin ajatteli muuttavansa Turkuun, koska piti täkäläisestä tavasta kohdata kanssakulkijat. Hänestä varsinaissuomalaiset asennoituvat vastaantulijoihin lähtökohtaisesti avoimesti ja positiivisesti.
Julin asuu viikot kahden lapinkoiransa kera Okkerin alueella Somerolla. Koti on Tampereen Teiskossa, jossa koiria hoitaa nuorempi tytär. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittanut miettii psykologian opintoja.
Vanhempi tyttäristä opiskelee lakia ja taloutta Tampereella sekä työskentelee eduskunnassa avustajana.
– Vanhempi on järki ja nuorempi tunteet, tietää äiti jälkikasvunsa.
Kielellisesti tunteisiin vetoavaa ja soljuvaa tekstiä
Petra Julin valitsee itselleen lukemiseksi sellaista, joka koskettaa tunteita ja on kauniisti kirjoitettu.
– Minulle kieli on tärkeä. Sen tulee soljua ja olla rikasta.
Julin suosittelee luettavaksi Christy Lefterin teosta Aleppon mehiläistarhuri. Se on hänestä kaunis, surullinen ja toivoa herättävä.
– Pakolaisille on tapahtunut paljon pahaa. Heidän unelmansa on särjetty. Lapset, vanhemmat kuolleet, läheiset kaukana. He ovat irti revittyinä turvattomina täysin tuntemattomassa maailmankolkassa.
Kirjat, niiden tarinat pystyvät tuomaan lukijan silmien eteen tuntemattoman maailman. Ne opettavat näkemään ja kuulemaan muita. Ja laittavat omat pikkuruiset ongelmat oikeisiin mittasuhteisiin.
Miten pääsen kiinni lukemisharrastukseen?
Kirjastonjohtaja Petra Julin antaa pari vinkkiä, miten aloittaa lukemisharrastus.
– Haarukoi, mistä pidät, mitä harrastat ja millainen maailmankuva sinulla on. Etsi kirja, joka vastaa näihin tarpeisiin.
– Etsi netistä vinkkejä, joilla valita luettava. Pyydä apua kirjastovirkailijoilta materiaalin etsintään.
– Aloita sellaisesta, joissa on vähän tekstiä. Lue aluksi pikku annoksia.
– Rauhoita hetki lukemiselle. Vie tekniset vempaimet kauaksi lukunurkasta.
– Lue ja nauti.
– Ota kaverisi kanssa sama kirja luettavaksi. Keskustelkaa, mitä ajatuksia teos herätti.