Somero-lehti esitti aluevaaleissa mukana oleville 13 somerolaiselle ehdokkaalle kaksi kysymystä, joihin tässä vastaukset.
Kysymys 1: Ellei kiireetön hoito toteudu julkisella puolella 7 päivän sisällä, pitäisikö tarjota palveluseteli yksityiselle puolelle?
Kysymys 2: Jos hyvinvointialueen menot kasvavat, niin kannatatko rahoitukseksi verojen korottamista, palvelujen ja muiden menojen karsimista vai jotakin muuta keinoa, esimerkiksi maakuntaveroa?
Kansallinen Kokoomus
Juha Wiskari:
1) Kyllä tarkoituksenmukaisesti ihmisten tarpeista lähtien. Kun tämäkin takuu pelkin terveyskeskusten voimin on mahdoton toteuttaa, niin erityisesti kiireettömän erikoissairaanhoidon hoidon ohjaaminen palvelusetelillä yksityiselle on takuun toteutumiseksi toimiva ratkaisu (lonkkaleikkaukset, pallolaajennukset, riskittömät siirtokelpoiset). Näin saadaan tilaa hoidolle myös oman paikkakunnan terveyskeskuksessa. Yksityinen sektori ei yleensäkään ole sote-palveluille vaihtoehto, vaan välttämättömyys ja mahdollisuus. Käytäntönä palveluseteli, sen käytön laajentaminen ja kohdistaminen, kuten tässä tapauksessa kiireettömän ohjauksen kautta kiireellisen mahdollistamiseen.
2) En mitään näistä. Yksikään ei tue uudistuksen peruslupausta ihmisten palveluiden paranemisesta. Nykyjärjestelmämme henkilökuntineen on tutkitusti ja tunnustetusti maailman paras. Turhia menoja sen päälle tulee vain himmelin tarpeettomista hallintoportaista. Toisaalta nykyjärjestelmän ajan ja resurssien haaskausta karsitaan hyvinvointialueen ammattimaisen johdon toimin tuottavilla investoinneilla, kuten yhdellä potilastietojärjestelmällä (Varsinais-Suomessa yli 40 erillistä!). Myös yhteistyöllä palveluiden tuottamisessa mikro- ja pk-yritysten kanssa. Maakuntavero on lisäarvoton savuverho kokonaisveroasteen nousun piilottamiseksi.
Kristillis- demokraatit
Reima Anolin:
1) Kyllä palvelusetelille! Se on nopea ja joustava tapa purkaa hoitojonoja, vahvistaa valinnan vapautta ja lisätä ihmisten hyvinvointia. Sen käyttöä tulee lisätä, jotta kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.
2) Maakuntaveroa ei tule ottaa käyttöön. Se lisää ihmisten ja kuntien verorasitetta sekä vaarantaa talouskasvun ja kunnan investointikyvyn varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, jotka jäävät kuntien vastuulle alueuudistuksen jälkeen.
Suomi on yksi korkeimmin verotettuja maita Euroopassa. Ihmisten varallisuusaste on lähempänä joitakin Etelä-Euroopan maita, kuin muita Pohjoismaita. Veron korotukset eivät ole kestävä ratkaisu korjata ikärakenteesta johtuvaa vääjäämätöntä kulujen kasvua. Hallinnon kulut tulee pitää alhaisina ja toimintatavat joustavina, jotta tarvittavat palvelut voidaan turvata hyvinvointialueilla.
Maija Heinonen:
1) Kyllä. Usein asiat mutkistuvat pitkittyessään. On kaikkien etu, että sairas pääsee hoitoon nopeasti. Yksityisiä palveluntuottajia tulee käyttää, koska julkinen terveydenhoito ei kykene tarjoamaan jatkossakaan riittävästi palveluja oikea-aikaisesti muun muassa lääkäri- ja hoitajapulan vuoksi.
2) Ei verojen korottamiselle, ei palvelujen karsimiselle ja ei maakuntaverolle. Suomessa verotus on jo nyt riittävän korkea. Palveluja ei pidä karsia. Hoitoon on päästävä varhaisessa vaiheessa, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tulee panostaa entistä tehokkaammin. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä koituu Suomelle 11 miljardin kustannukset vuodessa! Turhaa byrokratiaa ja hallintoa pitää karsia. Se maksaa ja vie ammattilaisten aikaa ihmisten kohtaamiselta. Otetaan uusia keinoja käyttöön silloin kun mahdollista, esimerkiksi sähköiset vastaanottopalvelut, etäpalaverit, sähköiset hoitokontaktit ja nettiterapia. Näin säästetään aikaa ja rahaa ja vapautetaan hoitohenkilökuntaa sinne, missä heitä tarvitaan.
Perussuomalaiset
Janne Nurmi:
1) Kyllä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen. Kaikilla on oikeus saada hoitoa nopeasti.
2) Ehdoton ei uusille veroille. Minkäänlaisia hallintohimmeleitä ei saa muodostua. Myöskään palveluita ei saa karsia. Ehdotuksena mahdollisen menojen kasvun kattamiseksi voitaisiin leikata maahanmuutto- ja kotouttamiskuluista sekä kehitysavusta.
Suomen Keskusta
Eevi Haho:
1) Ensisijaisesti hoitoon ohjaus ja neuvonta heti ensimmäisellä yhteydenotolla on todella tärkeää. Kiireetön hoitoonpääsy ohjataan julkisille palveluntuottajille. Palvelun voisi tarjota myös lähellä olevaan vaihtoehtoiseen paikkaan julkisella puolella. Mikäli tilanne vaatii pikaista hoitoa ja palveluseteli antaa siihen mahdollisuuden, tulee palveluseteliä tarjota hoidon takaamiseksi.
2) Hyvinvointialueen menojen kasvu on todennäköistä siirtymävaiheessa. Kustannusten kasvun hillitseminen on hyvinvointialueen lähtökohta ja syy hyvinvointialueiden perustamiseen. Kun painopiste on hyvinvoinnissa ja ennaltaehkäisevässä hoidossa, kalliita erikoissairaanhoidon palveluita ei tarvita niin paljoa. Hyvinvointialueen rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Maakuntaveroa ei tarvita.
Jani Kurvinen:
1) Palveluseteleitä käytetään eniten sosiaalitoimessa, se on erinomainen keino esimerkiksi jonojen lyhentämiseen. Valitettavasti Somerolla ei ole kovinkaan paljoa yksityistä tarjontaa, mutta se varmasti lisääntyisi kysynnän kasvaessa.
2) Tiedossa on, että kustannukset jonkin verran kasvavat, mutta uskon, että uudistuksella pystymme loiventamaan kasvuvauhtia ja tehostamaan toimintaa muun muassa nykyisten 41 tietojärjestelmän yhteensovittamisella ja 28 eri organisaation yhdistämisellä sekä lähipalveluihin panostamalla. Parlamentaarinen maakuntaverokomitea päätyi perusteltuun lopputulemaan, että pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaverolle.
Irina Ojala Sirro:
1) Mielestäni 7 päivää on aika lyhyt mutta toki tavoittelemisen arvoinen suunnitelma, jota varmasti voidaan lähteä toteuttamaan, kun saadaan ensin muutoksen myötä asiat hyvin rullaamaan. Mielestäni kaikki riippuu hoidon tarpeesta ja siitä, kuinka se vaikuttaa asiakkaan elämään ja päivittäiseen toimintakykyyn. Jos asetetaan liian tiukat mittarit, on vaarana kulujen lisääntyminen suhteettomasti entiseen. Kun kunnissa säilytetään jo olemassa olevat hyvät ja ammattitaitoiset sote-palvelut , niin asukkaat pystytään jo näillä resursseilla hoitamaan monipuolisesti.
2) En kannata verojen nostoa. Se ei saa olla ensimmäinen keino lisääntyneiden kulujen kattamiseen. Tätä ennen tulee palveluverkostoa tarkastella ja uudelleen järjestellä. Asukkaille ei saa koitua muutoksen vuoksi ylimääräisiä kuluja eikä ylimääräistä kulkemista.
Tero Pirttilä:
1) Seitsemän päivää on kaunis tavoite, mutta on melko lyhyt aika jona kiireettömään hoitoon pitäisi päästä. Epäilen, että kaavamaisesti toteutettuna se tulisi liian kalliiksi. Lääkärin on arvioitava hoidon tarve ja ohjattava potilas oikeaan hoitoon kohtuullisessa ajassa. Tärkeämpää on, että kiireellisen hoidon tarpeessa olevat hoidetaan tuon seitsemän päivän kuluessa.
2) Sote-uudistuksen tavoite on ollut turvata palvelut ja hillitä kustannusten nousua. Merkittävä osa kuntien verotuloista ja valtionosuuksista tullaan ohjaamaan hyvinvointialueille, joilla isoina organisaatioina on mahdollisuus järjestää toimintaansa siten, että menot eivät kasva liikaa. Uudistus on epäonnistunut, jos jo ennen toiminnan alkamista epäillään, että rahat eivät riitä.
Maakuntavero on ongelmallinen, koska eri alueilla on erilaiset voimavarat. Se vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden. Yhdenvertaisuus oli tärkeä peruste, kun sosiaali- ja terveyspalvelut haluttiin siirtää kunnilta isompaan organisaatioon.
Riittävä rahoitus valtiolta turvaa sen, että ihmiset hoidetaan asuinpaikasta riippumatta.
Mirja Rouhiainen:
1) Kiireettömässä hoidossa palveluseteli yksityiselle on viimesijainen mahdollisuus. Sen käyttöä pitää harkita tarkkaan ja tutkia ennen sen myöntämistä julkisen puolen soveltuvat vaihtoehdot. Soveltuisiko esimerkiksi etävastaanotto tai olisiko julkinen palvelu mahdollinen, jossain muussa lähistön palvelupisteessä. Tämä on tärkeää julkisen palvelun jatkon turvaamiseksi omalla paikkakunnalla.
2) Uudistuksen alkuvaiheessa on ennustettu kustannusten kasvavan. Tämä johtuu osittain uusien hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisesta ja osittain patoutuneen palvelutarpeen aiheuttamasta palvelujen kysynnän kasvusta. Aikaa myöten ajattelen toiminnan kehittämisen ja nopeamman ja aikaisemman hoitoon pääsyn tuovan taloudellista hyötyä niin, että palvelut ja talous pystytään turvaamaan.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Riitta Lehtinen:
1) Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pääsy 7 päivässä on uudistuksen tärkein asia, toteuttamistapa toissijainen. Sote-uudistuksen myötä luodaan vahva julkisen sektorin palvelutuotanto, jota yksityiset palvelut voivat täydentää. Se tarkoittaa viime kädessä sitä, että jokainen saa tarvitsemansa palvelut lompakon paksuuteen tai asuinkuntaan katsomatta.
2) Ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon panostaminen mahdollistaa säästöt erikoissairaanhoidossa ja palvelujen toteuttamisen kokonaistaloudellisesti niin, että leikkauksia palvelutasoon ei tarvita.
Valta kuuluu kansalle
Larisa Evstifeeva-Auraniemi:
1) Minusta on hyvin järkevää, jos ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa terveyshoito myös yksityissektorilla.
2) Ehdottomasti hyvinvoinnin alueen menot kasvavat huomattavasti. Minusta ei tarvitsee korottaa veroja, eikä keksiä uusia veroja ynnä muita sellaisia, kuten maakuntavero. Menojen leikkaaminen vaikuttaa paremmalta.
On tiedossa, että vuosittain kehitysmaille lähetetään satojatuhansia ja jopa miljoonia euroja. Minusta valtio voi kiristää näitä menoja sillä tavalla, että hyvinvointialueen menoja ei mene tavallisten ihmisten vastuulle.
Yazka Jani:
1) Riippuen kyseisen hoidon tarpeellisuudesta ja vaikutuksesta yksilön hyvinvointiin.
2) Vaikea sanoa äkkiseltään, kenen pussista nuo varat tulisi ottaa. Osittain voisi ajatella porrastettuja käyntimaksujen korottamisia esimerkiksi perheen tulojen perusteella sekä terveydenhuoltojärjestelmän struktuurin keventämistä hallinnon osalta. En ole periaatteessa verojen korottamisen kannalla.
Vihreät
Henna Romu:
1) Itse kannatan palveluseteliä, sillä näin saadaan jonoja terveyspalveluista purettua ja asiakkaalle laajempi valinnanvapaus palveluntuottajasta.
2) En usko asian olevan lainkaan näin mustavalkoinen joko tai kysymys, mutta jos välttämättä näin kärkkäästi asia halutaan lokeroida, niin kannatan sikäli maakuntaveroa, että se kompensoitaisiin kuitenkin kunnallisveroa alentamalla. Asiasta ei kuitenkaan tule päättämään hyvinvointialue itse.
Palvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä ja niistä todennäköisesti on hankalampaa karsia.
Hyvinvointialueen sisällä toivottavasti saadaan prosesseja karsittua ja toimintaa tehostettua, joista olisi saatavilla oletettavasti säästöjä. Väki kuitenkin vanhenee ja kulut sitä mukaa kasvavat joka tapauksessa jo lähitulevaisuuden aikana, joten maltillinen ja harkittu verotuksen korotus tulee olemaan väistämätön.