Somero-lehti 10.1.2017
Teksti ja kuvat Merja Ryhtä
Tanja Niskanen on syksystä lähtien antanut henkilökohtaista liikunta-, ravinto- ja hyvinvointivalmennusta. Hänellä on oma yritys TNPT (Tanja Niskanen Personal Trainer) ja hän työskentelee myös Fit Someron kuntokeskuksessa. Hän on valmistunut sekä hyvinvointi- ja kuntosalivalmentajaksi että personal traineriksi eli henkilökohtaiseksi valmentajaksi.
Monia liikuntalajeja harrastanut Tanja Niskanen antaa asiantuntemuksensa nyt muille fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentamiseen.
– Olen saanut liikunnasta niin paljon. Tuntuu mukavalta jakaa toisillekin hyvää oloa.
Tanja Niskanen kiittää vanhempiaan Tuija ja Matti Korpelaa liikunnan kipinän istuttamisesta. Liikunnasta on muodostunut hänelle elämäntapa. Isä rakensi lapsilleen pituus- ja korkeushyppypaikkoja kotinurkkiin. Vanhemmat kuljettivat harjoituksiin ja kisoihin. Hän harrasti lapsena niin yksilö- kuin joukkuelajeja, kuten yleisurheilua, erityisesti keihäänheittoa, jalkapalloa, uintia ja hiihtoa. Parhain saavutus on nuoruusajoilta. Hän oli 15-vuotiaana SM-kolmonen keihäänheitossa.
Niskanen uskoo, että vanhempien antamalla mallilla on merkitystä, miten lapset liikkuvat ja innostuvatko he liikunnasta.
– Esimerkistä oppii parhaiten. Pikkulapsethan ovat luonnostaan menossa koko ajan. Yhdessä liikkuminen on tosi mukavaa, kertoo 2- ja 4-vuotiaiden, Amandan ja Matiaksen äiti.
Hän sanoo lapsena rakennettavan lihasmuistia, josta on hyötyä läpi elämän.
– Toivon, että jo lapsi ymmärtäisi, mitä iloa, voimaa ja hyvää oloa liikunnasta päiviinsä saa.
Arjen aktiivisuus on vähentynyt. Enää kodin arkipäivissä ei ole juurikaan fyysistä rasitusta. Ei tarvitse kantaa vettä eikä puita tupaan. Kun tullaan töistä kotiin, niin läsähdetään sohvalle tai läppärin ääreen.
Tanja Niskanen muistuttaa, että kropan hyvinvointi koostuu arjen aktiivisuudesta: askelista, ylös ja alas nousuista ja laskuista, taipumisesta ja puuhastelusta päivän aikana. Lenkit ja salilla käynnit ovat vain 5–10 prosenttia aktiivisuudesta.
Niskanen ohjeistaa istumatyötä tekevää nousemaan 20 minuutin välein ylös.
– Pyöritä olkapäitä, mene vaikka naurattamaan työtoveria tai piipahda ulkona. Työ jatkuu sen jälkeen virkeimmillä aivoilla.
Liikunta on elämisen ehto.
– Mitä paremmassa kunnossa on, sitä paremmin kestää vastoinkäymisiä ja sairauksia. Hyvästä kunnosta on vara pudota peruskuntoon, esimerkiksi flunssan yllättäessä. Parantuminen vie lyhyemmän ajan kuin rapakuntoiselta, on Niskanen laskeskellut.
Hän toivoo, että ihmiset pitäisivät huolta kunnostaan. Ajattelisivat pidemmälle tulevaisuuteen ja kauaskantoisemmin.
– Nykyään eletään hetkessä. Pitää saada kaikki heti, mutta kuntoa ei rakenneta niin. Sitä rakennetaan aiemmin opitun päälle. On oltava kärsivällisyyttä.
Elämänmuutos on useimmilla mielessä, kun he palkkaavat tuekseen personal trainerin. Suurin osa haluaa muutosta, jotta olo on hyvä, jotta pysyy terveenä ja jaksaa paremmin. Jollain tavoite voi olla uuden liikuntaharrastuksen haltuunottaminen, jollain painonpudotus, toisella sohvalla löhöilyn vähentäminen, kunnon kohottaminen, jotta jaksaa paremmin puuhailla lastenlasten kanssa tai haravoida pihan.
Tanja Niskanen esittää asiakkailleen kysymyksen, miltä elämäsi nyt tuntuu ja mitä arvelet kotisi, perheesi, taloutesi ja työsi olevan viiden vuoden päästä. Puolisot vertaavat, ovatko toiveet tulevaisuudesta samanlaiset.
– Jos haluaa muutosta, niin on hyvä vastata itselleen myös, minkä vuoksi. Onko elämä toisin, kun saavutan tavoitteen?
Tanja Niskanen luottaa siihen, että elämäänsä ja kuntoaan voi muuttaa ja parantaa.
– Pitää olla tavoitteita ja luoda projektille aikataulu. Välitavoitteita on oltava, jotta jaksaa puurtaa kohti päämäärää. Joskus tulee takapakkia, mutta sitten luodaan uusi aikataulu ja keinot, miten tavoite saavutetaan.
Huumori on tärkeää, kun alkaa muuttaa elämäänsä.
– Muutosta ei pidä tehdä hampaat irvessä, mutta se on tehtävä silti tosissaan. Tulee osata nauttia myös matkasta päämäärään.
Kilpailuviettinen Niskanen sanoo, ettei koskaan saa olla liian tyytyväinen.
– Aina voi kehittyä lisää.
