Someron Yrittäjät on rekisteröinyt tavaramerkin Badding. Rekisteröinti tehtiin Rauli ”Badding” Somerjoen perikunnan toiveesta.
– Olen todella tyytyväinen, että asia on nyt kunnossa, iloitsee Rauli Somerjoen sisko Mailis Niemelä, kun kuulee puhelimitse kotiinsa Espanjaan, että rekisteröinti on nyt voimassa.
Somerjoen perikunta on jo vuosia tehnyt yhteistyötä yrittäjäyhdistyksen kanssa kioskin puitteissa. Someron Yrittäjät ylläpitää Someron pienintä, mutta hyvin suosittua nähtävyyttä, Somerjoen perheen alkuperäistä Badding-kioskia.
Mailis Niemelä kertoo, että otti rekisteröinnin puheeksi yrittäjäyhdistyksen kanssa ehkä vuosi sitten.
– Kyselin yhdistykseltä, että voisikohan tällainen rekisteröinti olla mahdollista, koska Badding-nimeä on käytetty Suomessa aika villisti ja suruttomastikin eri yhteyksissä.
– On erittäin hyvä, että nyt on ainakin kysyttävä lupa sen käyttämiseen.
Nieminen sanoo luottavansa yrittäjäyhdistykseen valvojana, mutta toivoo, että perikuntaakin pidetään ajan tasalla.
– Esimerkiksi se on närppinyt, ja välillä tosi paljonkin, ettei kukaan ole ilmoittanut meille perikunnan jäsenille, kun Raulista on tehty esimerkiksi näytelmiä. Meiltä ei ole kysytty mitään, eikä kutsuttu katsomaan. Minusta se on aika epäkohteliasta tai ajattelematonta tai kuinka sen nyt sanoisi, Niemelä moittii.
Myös Someron Yrittäjien puheenjohtaja Jani Kurvinen on tyytyväinen rekisteröintiin.
– Tavaramerkkioikeuden saaminen Someron Yrittäjille oli hieno asia. Pitkä yhteistyö Somerjoen perheen kanssa tiivistyy ja pystymme yhdessä turvaamaan ja vaalimaan Raulin perintöä paremmin. Suomessa ei ole ollut kovin yleistä näyttävät taistelut tuotemerkin ulkoasusta, muodosta tai nimestä, ja olemme olleet pääsääntöisesti kunnioittavia, miten eri nimiä voi käyttää. Käytänteet ovat myös muuttumassa ja jotkut voivat tehdä bisnestä härskisti ilman oikeuksia ja näihin pyrimme puuttumaan, hän toteaa.
Rekisteröinnin käytännön työstä huolehti patenttitoimisto Papula-Nevinpat, jossa nähtiin rekisteröinti hyvin positiivisesti.
– Olette hyvällä asialla, nimittäin kioskin tunnettuuden ja merkityksen johdosta on mielestäni hyvä ja tärkeää suojata kioskille ja sen toiminnalle tavaramerkki. Rekisteröity tavaramerkkihän antaa yksinoikeuden käyttää rekisteröityä merkkiä niille tavaroille ja palveluille, joille se on suojattu sekä oikeuden kieltää muita käyttämästä vastaavaa nimeä, toteaa tavaramerkkiosaston johtaja ja EU-tavaramerkkilakimies Riikka Palmos.
– Itsellenikin Badding-kioski on muuten tuttu paikka. Vanhemmillani oli alun perin kesäpaikka ja nykyisin koti Somerolla, ja ajamme kioskin ohi jatkuvasti, hän naurahtaa.
Palmos kertoo, että tavaramerkkilaki kieltää kuuluisan henkilön nimen rekisteröimisen tavaramerkkinä ilman lupaa. Tämä kielto on voimassa vielä 70 vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Tämän johdosta Badding- tai Somerjoki-nimien rekisteröiminen vaati kirjallisen luvan perikunnalta.
Suomalainen tai EU-tavaramerkki rekisteröidään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen rekisteröinnin voi uudistaa kymmenen vuoden välein.
Rekisteröity tavaramerkki: Badding
-luokka 35: jälleenmyyntipalvelut koskien elintarvikkeita, makeisia, leivonnaisia, juomia, kortteja, paperitavaroita, kirjoja, pinssejä, sateenvarjoja, leluja, asusteita kuten paitoja, pipoja, tuubihuiveja, lippalakkeja, huiveja; vähittäismyyntipalvelut liittyen matkamuistoihin; lähikaupan vähittäismyyntipalvelut, jotka liittyvät paikanpäällä tai muualla nautittavien ruoka- ja juomatuotteiden myyntiin
-luokka 41: tapahtumien järjestäminen ajanvietetarkoituksiin
-luokka 43: ravitseminen ja juomien tarjoilu; noutoruoka- ja juomatarjoilut, aterioiden ja leivonnaisten valmistus, aterioiden ja leivonnaisten sekä virvokkeiden tarjoaminen välitöntä nauttimista varten
-luokitus NLC(11):n mukaan
Pieni, mutta tunnettu nähtävyys
Someron pienin, mutta ehkä tunnetuin nähtävyys, Badding-kioski, on toiminut nykyisessä käytössään eli Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) muistokohteena reilut 20 vuotta.
Alun perin kioskia piti Somerjoen perhe. Elina ja Gunnar Somerjoella oli neljä lasta: Kari, Rauli, Mailis ja Raija. Sisarusparveen kuuluu myös Helena, joka oli Elina-äidin nuoruudenaikaisesta suhteesta.
Pääasiassa Elina-äidin ylläpitämä pieni kioski oli kylän nuorten tapaamispaikka.
– Me lapset olimme siellä auttamassa äitiä silloin tällöin. Raulikin myi jäätelöä rallatellen aina jotain viisua, sisaruksista Mailis Niemelä sanoo.
Toiminnassa kioski oli vuoteen 1975, ja jäi sen jälkeen Helsingintien varren maamerkiksi.
Someron Yrittäjät vuokrasi kioskin 1997, ja kunnosti sen alkuperäistä ulkoasua vaalien.
Yhdistys on toiminnan ylläpidon lisäksi rakentanut kioskin yhteyteen pysäköintipaikan, infotaulun, huussin sekä pöydät penkkeineen kävijöitä varten.
Pari vuotta sitten kioskin viereen hankittiin siirrettävä myyntivaunu, jossa on myynnissä erilaista purtavaa ja Badding-fanituotteita. Alkuperäinen kioski rauhoitettiin nähtävyydeksi ja siitä on tullutkin suosittu selfien ottopaikka.
Yrittäjäyhdistyksen voittoa tavoittelematonta toimintaa tukee Someron kaupunki.
Kävijämääristä ei ole pidetty kirjaa pidetty, mutta esimerkiksi viime kesänä pelkästään vieraskirjasta löytyi parisentuhatta nimeä.
– Eivätkä välttämättä puoletkaan kävijöistä muista nimeään kirjaan laittaa, epäilee Someron Yrittäjien puheenjohtaja Jani Kurvinen.
Vieraskirja kertoo, että kävijät ovat pääosin muualta kuin Somerolta, ihan joka puolelta Suomea, Lappia myöten. Sen lisäksi kävijöitä oli myös muun muassa Ruotsista, Tokiosta, Marokosta sekä Thaimaasta.
