Koulu vie mielestäni nuorten elämästä liikaa aikaa. Olen itse kokenut asian vaikuttavan arkeen hyvin paljon. Minulla ovat ferritiiniarvot todella alhaiset, mikä aiheuttaa minulle arkipäiväistä väsymystä ja anemiaa. Kun koulusta tullessani pitäisi vielä ottaa itseään niskasta kiinni ja saada läksyt ja kirjoitelmat valmiiksi, niin pakko sanoa, että ei kyllä kauheasti kiinnostaisi.
Esimerkiksi siskoni, joka käy lukion toista vuotta, on samaa mieltä kanssani. Ensin hän menee yhdeksäksi kouluun ja on koulussa puoli viiteen asti ylimääräisten vanhojentanssiharjoitusten takia. Sen jälkeen hän menee töihin, joissa hän on kahdeksaan asti, minkä jälkeen hänen pitäisi jaksaa tehdä kotiläksyt, kaikenlaiset esseet ja vielä syödä, käydä suihkussa ja levätäkin.
Samoin omakohtaisesti maanantaipäivään sijoittuvat kokeet ovat mielestäni huonona ajankohtana. Viikonlopun pitäisi olla levon ja arjesta levähdyksen aikaa, mutta ainoa asia, jota teen, on kokeisiin luku. Varsinkin jos on joku vaikea aihe, niin siihen menee kumpikin ”lomapäivä”.
Kouluaineiden vaikeus on myös lisääntynyt. Jopa äitini, joka on opettaja ammatiltaan, myönsi minulle, ettei hän osaa auttaa minua koulutehtävien tekemisessä. Koitettiin siinä selvittää, mikä on syklobutaanipentaani ja miten sen rakennekaava piirretään.
Asialle ratkaisua en itse kylläkään keksi. Olisi ihan turha edes ajatella heittävänsä idean ilmoille, että olisi lyhyempiä koulupäiviä, vähemmän läksyä tai oppimisasian helpottamista.
A.O.