– Jos jotain positiivista haluaa syntyneestä tilanteesta lopuksi hakemalla hakea, niin kai sellaiseksi pitää laskea metsästäjien hyvä yhteishenki. Se on hieno juttu!
– Me ollaan lopulta iso rintama, mutta tavallaan pieni porukka pystyy sen lannistamaan. Ainakin hetkellisesti, toteaa Antti Hiltunen, joka hoiti susijahdin lupa-asiaa mukana olleiden 23 metsästysseuran puolesta.
Pihan lumityöt hetkeksi tauottanut Hiltunen koki vuoden mittaan ison urakan. Metsästysseura Etu-Passin puheenjohtaja ei työhön ryhtyessään aavistanut, mitä lopuksi oli edessä: valituksista aiheutunut hallinto-oikeuden kielto.
Somerolla Hiltunen on kesäasukkaana, mutta nyt korona-aikaan ollut täällä enemmän.
– Kova työ tehtiin. Täysin ulkopuoliset puuttuivat asiaan, muutoin se olisi voinut jatkua. Luonnonsuojeluyhdistysten valitusoikeus antaa mahdollisuuden valittaa mielivaltaisesti.
Luonnonsuojeluyhdistykset voivat Hiltusen mukaan määrätä toimialueensa säännöissään.
– Jos haettaisiin niin sanottua vahinkoperusteista poikkeuslupaa, niin samalla tavalla siitäkin valitetettaisiin. Ja sitten sekin olisi toimenpidekiellossa.
– Ne järjestöt ovat vahinkoperusteisuuden kannalla. Mutta jos vain yhden suden saa ampua, niin se tekee lauman lopuista susista vain entistä rauhattomampia, Antti Hiltunen huomauttaa.
Luvanmyöntäjä menee hänen mielestään ”helppoon”, että on vain virkamies, joka ei pysty tekemään mitään valittajille. Ensin Somerniemen lauman metsästyksestä tuli yksi valitus, sitten toinen, jonka allekirjoittajina oli neljä järjestöä. Niihin olisi pitänyt vastata seuraavana päivänä. Luvan saanut on heikoilla.
– Meille ei jää mitään. Esimerkiksi siitä toimenpidekiellosta ei voi valittaa!
Metsästäjäliiton lakimiehet auttoivat mukana, mutta se ei riittänyt. Valittajan osa on helppo. On helppo panna kaikki seis.
– Me ollaan lopulta aika kädettömiä jos toisessa päässä päätös on mielivaltaista – ja varmuuden vuoksi pannaan vielä toimenpidekielto. ”Suden hyvä” peittosi useamman kymmenen tuhannen ihmisen oikeudet, Hiltunen toteaa.
Hän toivoisi valittajilta osallistumista ongelmanhoitoon.
– Itse tuolta pohjoisesta – maatalonpoikana – täytyy sanoa että suurpetojen pelko on ollut aina läsnä. Sitä omaa omaisuutta pitää aina kuitenkin pyrkiä suojelemaan.
– Lammasfarmareiden puolesta harmittaa, viime kesä oli jo aika rajua menoa. Ja jos vielä kanta tästä kasvaa. Ja maksavat Someron kaupungin koulukyyditkin.
Lupa-asian ajaminen alkoi viime keväänä. Kun Somerolla oli tapahtunut monia susien pihakäyntejä.
– Minäkin kun olin mansikkapeltoa laittamassa, niin tulivat minun pihamaalle. Pääsin siitä antamaan niille traktorin kanssa vähän vauhtia, mutta pihoissa käynnit vain lisääntyivät. Jorrin puolella Ahvenistolla ne vetivät ensimmäiset lampaat naamaan, ja pyörivät paljon myös Letkun puolella.
– Silloin haettiin karkotuslupia, joka on aivan kömpelö juttu! Ei saa kuin huutaa että ’hus susi metsään’. Ne ovat niin kesyjä, kävelevät vain metsän laitaan piiloon ja tulevat uudestaan.
Karkotusluvan kesto on lyhyt ja suden reviirikierto kesällä on jatkuvaa. Karkotusluvan olemassaolo ei täsmännyt. Kun susi oli pihassa, ei ollut lupaa. Kun lupa tuli, sudet olivat muualla.
– Kolmatta karkotuslupaa kun haettiin, niin sanottiin, ettei sitä jatkuvalla syötöllä saa! Se ei saa olla koko ajan voimassa.
– Siinä lyötiin vähän kintaat santaan. Kun hirvieläimet vasoivat kesällä, niin tilanne vähän rauhoittui. Mutta kohta syksyllä alkoi taas uudestaan.
Lumen tultua haettiin uutta karkotuslupaa, mutta tuli ministeriön päätös susien kannanhoidollisesta metsästyksestä.
– Houkuttivat minut sitä lupaa hakemaan. Ja niinhän mie hain.
Palkinto tuli joulun jälkeen. Kun kukaan ei uskonut luvan saamiseen, niin niinhän se vain tuli. Sen jälkeen on tehty paljon valmisteluja.
– Susijahti ei ole yksinkertainen juttu näillä alueilla. Ollaan ahtaissa kulmissa, pitää oikeasti olla mukana kavereita, jotka tietää ja osaa. Pystyy hoitamaan hommaa ja toimii vastuullisesti, Antti Hiltunen järkeilee.
Mukaan tuli 23 seuraa. Lupa-alueen koko oli 87 000 hehtaaria!
– Lupahaku oli voimassa viisi päivää. Siinä ajassa me se yhteistyössä tehtiin. Oli hienoa saada ne 23 seuraa yhteisen pöydän ääreen.
Oltiin aika pitkällä.
– Sunnuntaina piti pitää jahtikokousta, ja nythän sitä lupaa ei enää ole. Meillä oli hyvä valmius lähteä. Kelitkin olisivat suosineet.
Vastine valitukseen piti toimittaa edellisen viikon tiistaina. Mutta tuli kaksi valitusta lisää.
– Meiltähän vietiin kaikki mahdollisuus toimia asiassa. Nyt koitamme hallita katastrofia. Monilla usko oikeusjärjestelmään on koetuksella.
Seuraavaksi katsotaan uudelleen poikkeusperusteisen metsästyksen mahdollisuuksia.
– Lähdetään taas alkumetreiltä. Täytyy tehdä kartoituksia ja sen jälkeen hakea perustetta poikkeusluvalle, Antti Hiltunen luotsaa jatkoa.
Joka voi taas päättyä valituksiin.
– Jotenkin sudenmetsästystaito ja se kaikki pitäisi olla. Esimerkiksi tämä jahti ei välttämättä olisi onnistunut pelkästään miesajona. On pakko olla koiria. Ja aika harvalla on sellaisia koiria. Eikä ole edes lain puitteissa mahdollista, että olisi sutta ajava koira.
– Poliisi kuitenkin odottaa metsästäjiltä SRVA-apua! (suurriistavirka-apu). Mistä meillä on osoittaa sellaista apua, jos meillä ei ole mahdollista edes kouluttaa sellaisia koiria? Hiltunen kysyy aiheellisesti.
Esimerkiksi haavoittuneen suden perään ei poliisikaan ole halukas menemään.
– Hetki vedetään happea ja päätetään, miten sitä uutta hakuprosessia lähdetään vetämään! Suomalaisella sisulla.
———————————————
Taustalla yleisen turvallisuuden kannalta pakottavat syyt
Poikkeuslupa salli kolmen suden lauman metsästämisen Somerniemen reviirialueella ajalla 1.2.–15.2.2022. Riistakeskuksen päätöksessä on kyse niin sanotusta kannanhoidollisesta metsästyksestä. Päätöksessä ei ole kyse yleisen turvallisuuden kannalta pakottavista syistä myönnettävästä vahinkoperusteisesta poikkeusluvasta.
Riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksestä on valittanut hallinto-oikeuteen kuusi luonnonsuojeluyhdistystä. Nyt tehty välipäätös liittyy hallinto-oikeudessa vireillä oleviin valituksiin, joissa on vaadittu riistakeskuksen päätöksen kumoamista ja sen täytäntöönpanon kieltämistä.
Hallinto-oikeus ratkaisee valitusasiat myöhemmin.
———————————————
Susikannan hallinta on umpikujassa
Metsästäjäliitto on pettynyt siihen, että hallinto-oikeudet täytäntöönpanokielloin näyttävät estävän suden kannanhoidollisen metsästyksen tänä talvena.
Hallinnolla ja asiasta erityisesti vastaavalla lupaviranomaisella ei vaikuta olevan riittäviä keinoja suden metsästyksen mahdollistamiseen. Sataan vuoteen suurimmillaan oleva susikanta jatkaa kasvuaan. Koirilla tapahtuvan metsästyksen harjoittaminen yhä useammissa maakunnissa käy mahdottomaksi samalla kun suden totaalisuojelu jatkuu, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.
Lähde: Metsästäjäliitto
———————————————
Ei noudateta lakia
Suden kannanhoidollisessa metsästyksessä ei noudateta lakia eikä yhdessä sovittuja linjauksia metsästyksen perusteista.
– Suden kannanhoidollisen metsästyksen tulisi vähentää ristiriitoja ja suden pihakäyntejä, ehkäistä vahinkoja sekä ennen kaikkea toteuttaa järkiperäistä kannanhoitoa, kuten suden hoitosuunnitelmassa linjataan. Näyttää kuitenkin siltä, että lupia on myönnetty myös aivan muilla perusteilla, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä toteaa.
Suomen luonnonsuojeluliitto on vuosia toivonut malttia järkiperäiseen susikannan hoitoon. Liiton mukaan jälleen kerran voi todeta, että tuota malttia ei maa- ja metsätalousministeriöltä löydy.
– Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pitäisi keskustella, että onko maa- ja metsätalousministeriön oikea taho huolehtimaan sudesta. Ministeriön poukkoileva toiminta näyttää aiheuttavan enemmän ristiriitoja kuin vähentävän niitä susikannan hoidossa, Hölttä sanoo.
Lähde: Suomen Luonnonsuojeluliitto