Puhelin soi.
”Mitä ajattelisit siitä, jos saisit kuulla, että joku täällä Somerolla on kirjoittanut jo 12. runokirjan. Kuulostaisiko se ihan huolestuttavalta?”, kuuluu naurava kysymys.
Vastaan samaa linjaa, että kyllähän se kuulostaisi tosi huolestuttavalta. Ja sitä enemmän olisi vielä syytä huoleen, jos tuleva runokirja olisi vielä isokin.
Soittaja nauraa taas. Kertoo uuden runokirjansa sisältävän peräti 222 runoa!
Ääni puhelimessa on Mirja Myllyojan. Hänen tänään ilmestyvän runokirjansa nimi on Ihmeellistä elämää. Siitä hän haluaa kertoa.
Ilmestymispäivä on siis 22.02.2022, runollinen numerosarja. Näitä täsmäpäivämääriä ei satu kohdalle usein. Runojen lukumäärän lisäksi 222 on kirjoittajalleen enkelinumero.
Kannen alaviitteenä, ohjenuorana itseä ja muita varten on teksti, Älä luovuta viittä minuuttia ennen ihmettä. Takakannen runon Kaksi, kaksi, kaksi, Myllyoja kertoo olevan osviittana enkeliviestiin.
Pöydälle on toinenkin runokirja, joka on Myllyojan ensimmäinen: Valo Viestit, vuodelta 2013. Se on paljon pienempi.
Runoilijan tuotteliaisuus saa hämmästymään. 12 kirjaa yhdeksässä vuodessa.
Kaikkiaan Myllyoja on kirjoittanut lähemmäs 2 000 runoa. On hän kirjoittanut tarinoita ja proosaakin.
– Edellisessä runokirjani oli 336 runoa. Runo vuoden jokaiselle päivälle, myös karkauspäivälle. Eli on tämä uusi vähän pienempi, runoilija nauraa jälleen.
Kuvituksena on Myllyojan aikaisemmin tekemiä tauluja, jotka hän oli jo antanut pois, ja jotka nyt valokuvattiin kirjaa varten.
Myllyoja ei lähde suosittamaan kirjasta vain yhtä runoa.
– Kun tein kirjani, pistin sen käsieni väliin. Pyysin itselleni viestin. Ennen avaamista päätin, luenko vasemman vai oikean sivun. Runo oli kahdella aukeamalla, nimenä Kiitoksen arvoista. Sehän oli mulle. Totesin, että: kiitos kiitos!
Kaikki on kiitoksen arvoista,/vie vain aikaa se huomata./Niin hyvässä kuin pahassa,/niillä on oma arvonsa.
Ne sanat kaikkien olisi tärkeää muistaa.
– Kasvuprosessissa on vaikea hyväksyä se, että olet itse vastuussa koko sun elämästä, mitä siihen luot. Ja sun on annettava anteeksi myös itselle. Jos pyydät tai annat anteeksi toiselle, niin samoin on tehtävä myös itselle.
– Siinä oma ego pistää hanttiin – ei se näin kuule ole. Ja ne kaikki omat kasvuvaiheet heijastuvat runoissani.
Kun ajattelee syntyneiden runojen määrää, tulee mieleen kysyä, kuinka Myllyoja on saanut ennen oltua kirjoittamatta.
– Ei aavistustakaan. Kirjoitin kuitenkin runoja, kun olin rakastunut 80-luvulla. Sen jälkeen ei yhtikäs mitään, kun silloin juostiin vain sen rahan perässä. Opiskeltiin, miten tehdään kauheasti velkaa. Ja liike ajettiin alas. Hoidin äidin ja isän loppuun asti.
– Sitten kiristin tahtia. Otin henkisen puolen ja toisaalla kukkakaupan, jota tein viikonloppuisin. Tein reikihoitoja yrittäjänä ja lopuksi sairastuin.
Kaikki alkoi tervehtymisestä. Nyt Myllyoja sanoo vastaavansa itse teoistaan. Eikä tarvita enää pillereitä.
– Valitsin tervehtymisen. Se on täällä ensiksi tuleva asia, että sulla on hyvä olla. Se mitä sä löydät sun sisältä, on sinun voimasi, sinun oman itsesi arvostaminen, hyväksyminen ja rakastaminen. Ja ne – ovat olleet sen arvoista.
Tervehtyminen näkyy ensimmäisen ja viimeisimmän runokirjojen kansissa. Väreissä. Siinä että toinen on vahva, toinen ohut ja heikompi.
Kirjoittaja on myös säveltänyt runojaan. Yhtenä viikonloppuna 2016 hän oli saanut sävelen yli 30:een runoon. Olli Salomäenpään kanssa hän on niitä nuotittanut. Hän ei soita mitään instrumentteja, mutta hyräilee sävelmät ulos.
Runot muodostavat kirjan sivuilla säännöllisiä tasamittaisia kuvioita. Sellaisia on hyvä säveltää. Uudessa kirjassa nelijae on kuitenkin laajentunut. Jakeita voi olla kuusi, seitsemänkin.
– Ilman loppusointuja en osaa olla. Ne tuppaavat tulemaan säntillisesti. Se on mun juttu.
Siispä seuraavaa kokoelmaa odotellessa. Mirja Myllyoja on oppinut flown .
– Haluan kiittää yhteistyön tekijöitä, lukijoita, tukijoita. Ja niitä vastustajia myös. Koska heidän avullaan musta on kasvanut tällainen ihminen.
Loppuun Kiitoksen arvoista -runon loppu.
Pelko menettänyt on valtansa,/olet katkaissut talutusnuoransa./Koko elämä on ollut sen arvoista,/joten kiitos sen kaikista lahjoista.