Elämän kovuuksii
Ulkopualisen hoiros kasvatettu nainen, ketä ei ol isää ja äitii hoitanu. Hoitopaikas hänt oli hyvin hoirettu. Mut samas hoitopaikas oli pariskunnan omat lapset. Et hän tiättyst tunsi ittes sivulliseks.
Sit, kun tää viaraan hoiros ollu likka rupes ittelläs kumppanii tähtäämää, ni siin meni samal taval, kun piänenäki. Et se kaveri ketä hän tosisas halus, piti hänen ittes sivullisen roolis. Kun täl kumppanil oli Alkon tuate ittelläs ykkössijal. Et tän likan sit ajan kans loppus kestokyky, ja hänelt oli elämänhaluki loppunu.
Sotaorpo rassu
Ihan pieänenä jäi äiti neljän lapsen kans, kun isä kuali soras. Tää kaikkist nuarempi ei osannu sillo laitaa viäl puhhuutkan.
Siin oli torellisuures vaikja paikka täl leskel. Kun hän oli viäl aika nuariki, ja kait vähän ols kumppaniikin ittelles miäliist tarvinnu. Jos ulkopualist seuraa hänel joskus oli, ni kyl se piäni rassu siin asjas voje jäärä heikommal hoirol.
Mahtoks siin käyrä niin, et niin nuarel leskel ei se piäni sotaorpo rassu ollukka ykkösenä tärkeyres, jos ei se piäni saanukka tarvittavaa suajaa. Tää lesken lapsist nuarempi ei koskaan eläny normaalin ihmisen elämää. Oli ollu hoitolaitokses ja kuallu aika nuarena.
Isän hylkäämä perhe
Vihil oli käyty ja lapsii tullu neljä kappalet. Net lapset oli ollu alaikäsii sillon, kun heitin isäs oli lähteny kauvas kottoolt. Nät hänen lapses on aikuisena kertonu, ettei heitin isäs ollu suarittanu laitain elatusmaksujas.
Heitin äitis oli tunnollinen, et oli jollakin taval saanu isommat lapses ain likel oleviin paikkoisiin jottai tekemään. Et ne saivat ittelläs vähä rahhaa.
Nät hyljäty äitin lapset, net kaikki oli kovvii yrittämää ittees isona etteenpäin.
Tää hyljätty äiti oli sit vanhempana asunu yksinäs – teki lähtös omin apuines.
Ykkössijan puute
Kaikil ei ol onni myätä, vaikka lämmin pesä ja väljät tilat olskin. Jos nuarena on kokemattomuuttas tehny ison päätöksen, ni se varjostaa läpi koko elämän tumman pilven alla.
Jos kumppani ei pirä häntä ykkösenä, ni ympäristö ei ol koskaan nähny hänt ilosena. Romantiikkaa ei pesäs nähty.
Kumppani lähti
Simmonen kumppani on ihan melkeen jokasel luannollinen asja. Se ei vaan kaikil pysy, vaikka itte niin halluis. Joku toinen oli voinu saara pauloihis.
Vaikka kumppani lähti, nii lämmin pesä jäi, ja lämpimän pesän tarpees oliki ollu simmonen, kellä oli alaikäset lapset.
Äiti tuli valmiiseen pessään lastes kans. Ja sit kun hänen lapses oli kasvunu isommks, ni äiti lähti siit pesäst paremmil vesil.
Kaikil se kumpani vaan ei pysy, ja yksinäs jääminen tais olla sairaalareissunkin takan.
Syrjityn osa
Uusperhe on nykymailmas selvä ilmasu, et ei asuta simmoses suhtees, kun ennev vanhaa, et ols äiti ja isä ja lapset.
Nyt asutaan samas perhees, vaik on toisen ihmisen jälkeläisii.
Sit kun siin on sekanen suhre, ni siin on voin joutuut joskus kasvuiäs syrjityks. Sit simmonen syrjittynä kasvanu on samal taval syrjittynä tyäpaikoil, silt puuttuu rohkeus ja toimeliaisuus.
Isän suajalu puuttus
Pariskunnal oli vaan yks laps. Se isä oli koko perhettäs kohtaan kylmäkiskonen, eikä hänen ainova lapses kehittyny ollenkaan normaaliks. Se ei koskaan toiminu missään tyäsä. Jos sosiaalituel se eli. Eikä vanhaks eläny.
Sairauksii jos kasvuiäs
Arvostetus varakkaas perhees kasvanu likka oli joutunu jo kouluiäsä jostai syyst sairaalaan. Sil oli tehty leikkaus, eikä se ollu oikeen onnistunu.
Aivotoiminnas hänel oli jottain poikkeevaa. Käytökseltäs oli samal miällyttävä ja hyvin kohtelias.
Koskaan työikäsenä ei ollu tyäsä. Vanhempana oli sit laitoksis.
Harvinainen persoona
Naishenkilö eleli yksinäs ja vasta kypsäs iäsäs se oli kumppanin löytäny ittelles ja vihil käyny. Se vihil käyminen ei hänen elämääs muuttanut muusa asjas, ku et sukunimi tuli muutetetuks.
Heitist pariskuntana ei yksityis asjoi ol tiaros muut, kun ympäristö on tiatonen, et kumpanenkin assuu entises paikasas ja välimatka on usjempii kymmenii kilometrei.
Tää sama vihil käyny nainen ei ol mikkään tyhmäpää, ympäristöl on tiaros paljonki hänen järkevii miätteitäs.
Nyt myähemmin kyl hänen vihitty miähes on kuallu.