Barometrissa selvitettiin pk-yritysten näkemyksiä muun muassa suhdannetilanteista, yrityksen taloudellisesta kehityksestä sekä rahoituksesta. Lisäksi yrittäjiltä kysyttiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja niiden vaikutuksesta liiketoimintaan.
Kyselystä selviää, että varsinaissuomalaiset yrittäjät näkevät yleiset suhdannenäkymät merkittävästi negatiivisemmin viime syksyyn verrattuna. Suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt 10 prosenttia, kun se syksyllä oli 21.
– Alueen valtakunnallistakin tasoa paremmat suhdanneodotukset ovat sitä mukaa heikentyneet, kun yhteiskuntaa on lähdetty jälleen sulkemaan. Tämä on myös nähtävissä tuoreen pk-barometrin ja tammikuun alussa julkaistun Maakuntaennusteen päinvastaisista tuloksista. Maakuntaennusteen kyselyyn yrittäjät vastasivat syksyn lopulla vielä toiveikkaissa tunnelmissa, mutta vuoden vaihteessa alkaneet rajut rajoitustoimenpiteet ovat ymmärrettävästi vaikuttaneet yrittäjien odotuksiin, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja somerolainen Hanna Munter toteaa.
Sen sijaan myönteisiä tuloksia on nähtävissä yritysten odotuksissa henkilöstön määrän kehityksen osalta.
– Varsinais-Suomessa henkilöstömäärän uskotaan kehittyvän muutakin maata paremmin. Alueemme yrityksiä rasittaa kuitenkin työvoiman saatavuusongelmat, jotka ovat barometrin mukaan hieman valtakunnallista tasoa korkeammalla. Lähes 60 prosenttia varsinaissuomalaisista yrittäjistä näkee työvoiman saatavuuden merkittävänä tai jossakin määrin kasvua estävänä haasteena, Munter lisää.
Tuoreen barometrin mukaan 48 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä on selvittänyt oman liiketoimintansa hiilijalanjäljen, kun taas koko maassa tuloksen tietää vain 33 prosenttia. Suosituimmat toimenpiteet oman liiketoiminnan ilmastovaikutusten vähentämiseksi olivat kierrätyksen tehostaminen ja ympäristöystävällisempien materiaalien käyttöönotto sekä yrityksen energiakäytön tehostaminen. Alueen yritykset ovat myös siirtyneet muutama maata useammin fossiilittomaan energiaan.
– Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet vaikuttavat hyvin epätasa-arvoisesti eri alojen yrityksiin. Erityisesti liikenteeseen kohdistuvat päästövähennystavoitteet kohtelevat kohtuuttomasti kuljetusyrittäjiä. Osa alueemme yrityksissä näkee merkittäviä uusia mahdollisuuksia omalle liiketoiminnalleen erityisesti teknologian ja uusiutuvan/vähäpäästöisen energian aloilla ja toimitusketjuissa. Kuitenkin 28 prosenttia yrityksistämme uskoo ilmastotoimien tuovan haasteita omalle liiketoiminnalle. Näen tärkeänä, että yrityksiä autetaan tässä toimintaympäristön muutoksessa ja tiukkaa pk-yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä vältetään, sanoo Munter.
Kolmanneksella alueen pk-yrityksistä on ollut rahoitustarpeita viimeisen vuoden aikana. Näistä valtaosa on saanut hakemansa rahoituksen.
– Pääsääntöisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuudessa ei ole ongelmia. Kasvuyrityksillä on jonkin verran haasteista rahoituksen saatavuudessa. Finnveran roolina on turvata etenkin kansainvälistä kasvua hakevien yritysten rahoitus, kertoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen .
– Rahoitusta haetaan pääasiassa investointeihin (58 %), kasvun sitomaan käyttöpääomaan (25 %) ja kehittämishankkeisiin (15 %). Valitettavasti kireästä suhdannetilanteesta johtuva rahoitustarve on lähes tuplaantunut viime syksyn 10 prosentista tämänhetkiseen 19 prosenttiin. Ilmeisesti vuoden vaihteen heikentynyt koronatilanne on vaikuttanut vastauksiin, toteaa Pelkonen.