– Kyllä jää vielä kestää ainakin Hovimäki–Havuharju -jääreitillä. Yhden kaverin kanssa totesimme, että sellainen 65 senttiä on jäätä. Eli sen suhteen liikkuminen siellä on turvallista, mutta latua ei ole pystynyt tekemään lumenpuutteen vuoksi. Ja toisaalta lunta on paikoin niin, etten osaa sanoa, onnistuuko luistelukaan siellä, pohtii latuja ylläpitävä Janne Puotsaari.
– Muualla latuja on, mutta aurinkoiset paikat rupeaa jo sulamaan. Metsäpaikat ovat ihan hyviä hiihtää, Puotsaari vinkkaa.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta halutaan kuitenkin antaa varoittava sana jäillä liikkumisesta yleisesti näin keväisin.
– Jään paksuus ei enää kerro sen turvallisuudesta. Jään heikkeneminen voimistuu sen jälkeen, kun lumi on sulanut päältä pois ja lumea tummempi jään pinta imee auringonsäteitä ja lämpöä. Jää haurastuu ja puikkoontuu, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta, sanoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
– Kevätjään viekkaus piilee siinä, että sen kantavuus voi heiketä todella nopeasti – päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Siellä, missä jää on aamulla kantanut kulkijan, voi paksukin jää olla iltapäivään mennessä muuttunut hengenvaarallisen heikoksi. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään tapauksessa kannata lähteä, jatkaa Nieminen.
Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti vesistöjen eri osissa.
Virtapaikoilla, vesistörakenteiden lähellä, ojien suissa, kapeikoilla ja isojen kivien läheisyydessä jäät voivat olla vaarallisen heikkoja.
Jäällä liikkuessa tulee siis edelleen varmistua riittävästä jään kantavuudesta, varustauduttava pelastautumisvälinein ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista.
Järviwikin mukaan esimerkiksi Valkjärvellä on yhteinäisen jääpeitteen paksuus ollut vapaa-ajan asukkaan mittauksen mukaan 40 senttiä reilu viikko sitten.
Vesi.fi-sivun yleisarvio Someron kohdalla on, että jään paksuus on 45–60 senttiä.
Jäällä liikkujan muistilista
– kaveri on paras turvavaruste, toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa (ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa)
– sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta, kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä
– jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää, jota pitäisi olla vähintään 5–10 senttiä yksin kulkevan aikuisen alla, moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä
– jäänaskalit kuuluvat kaulalle roikkumaan ja metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua
– vaihtovaatteet vesitiiviisti reppuun ja kännykkä ulottuville, repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista (kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta)
– tiedosta, että jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä, myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja
Lähde SUH