Rottnen tarina alkoi 1955, kun yrityksen perustaja Börje Karlsson auttoi isäänsä metsätöissä. Puut lastattiin miesvoimin. Karlsson tuumi, että traktoria voitaisiin hyödyntää enemmän.
Hän keksi ”Börje-kuormaajan”, eli vaijerinostimen, joka nosti puut traktorin lavalle. 1968 Rottne lanseerasi ensimmäisen ajokoneensa ja 1976 syntyi idea ensimmäisestä yhden miehen operoimasta laitteesta moton edeltäjästä.
Nyt tehdas vie koneita kaikkialle. Maahantuojan, seinäjokelaisen Suomen Työkone Oy:n järjestämä näytös oli Janne Soinin metsäpalstalla ensiharvennuskohteessa.
Eteläinen metsänreuna kasvoi mukavasti kuusta, mutta siitä oli tarpeen hakata pois runsas koivupuusto, jotka olivat ylispuina.
Kutsukirjeet oli levitetty Metsätrans-lehden kautta sekä Työkoneen Facebookista. Kutsu kävi alan ammattilaisille. Se toi väkeä reilusti yli 50, mikä tällaisessa tapahtumassa on hyvä määrä.
Järjestäjät olivat tyytyväisiä. Ihmiset eivät pistäytyneet pelkästään makkaralla ja kahvilla. He olivat kiinnostuneita asiasta ja viihtyivät pidempäänkin.
Esillä oli Soinin urakkakoneeksi marraskuussa hankkima Rottne F10D -kuormatraktori. Toisena koneena nähtiin Rottne H8D -harvesteri. Ensin mainitulla puut kasataan pois metsästä, ja jälkimmäisen avulla tehdään hakkuutyö.
– Aika mukavasti olemme saavuttaneet jalansijaa Suomesta ja Virostakin. Itäisin kone on Kiteellä, läntisin on Vaasassa, eteläisin Tammisaaressa ja pohjoisin on Yli-Iissä. Ihan eteläisen tietenkin Etelä-Virossa, kertovat Työkoneen myyjä Henrik Fridlund sekä jälkimarkkinoinnista huolehtiva Tatu Rintamäki.
Tehtaan ajokonemallisto käsittää kuusi mallia, ja motomallisto kolme konetta. Somerolla olivat esillä tehtaan pienimmät, silti ammattityöhön tarkoitetut koneet. Esimerkiksi pyörämotojen kohdalla Rottne valmistaa sekä markkinoiden pienintä että suurinta mallia.
Pienimmän ajokoneen kantavuus on 10 tonnia, suurimman 20 tonnia. Motoissa suuruusjärjestyksen ratkaisee kaatopään teho. Kuinka isoon puuhun se pystyy, sekä toisaalta myös nosturin nostokyky.
– Fysiikan lakien mukaan, mitä painavampi on nostettava taakka, sitä raskaampi pitää olla vastapaino eli puita nostava kone. Tämä pienin moto painaa 10 000 kiloa ja se suurin 27 000 kiloa, Henrik Fridlund selvittää.
Isot koneet ovat tehokkaita, mutta pienten vahvuus on metsänhoidollinen. Ei jää jälkiä ja jätettävä puusto säilyy kunnossa.
– Tälläkin alueella metsänomistaja tykkää valtavasti pienemmästä koneesta. Hetken päästä, kun ei ole enää pakkasia eikä maa ole roudassa, tulee koneiden paino vielä enemmän esille, pystyykö ajamaan vai ei, Tatu Rintamäki jatkaa.
Vaikka talvi on ollut kylmä, ei Someron metsissä ole aina yhtään routaa. Vahva lumipeite on eriste.
– Suot varsinkin ovat sellaisia. Ellei niitä ole sotkettu. Suopursua kasvava suo, missä on höttö kasvusto päällä, ei jäädy. Kun vesi on kauempana, ei jäätyminen tuo apua, Soini jatkaa.
Tämä talvi on ollut harvinaisenkin hyvä, sekä hakkuiden että ajojen kannalta.
– Paljon on tullut tehtyä kohteita, joissa kaupat on tehty kolme tai neljäkin vuotta sitten. On odoteltu kelejä.
Ukrainan sodan takia ja Venäjän tuonnin tyrehdyttyä energiapuuta tarvitaan Suomesta yhä enemmän. Koivusta rupeaa jo olemaan pula.
– Juuri juttelin urakoitsijan kanssa, joka oli harvennusmetsästä tehnyt vain hyvän puun tukiksi, muu meni energiaksi. Minkä hän hakkasi aamupäivällä, poltettiin iltapäivällä sähköenergiaksi Pietarsaaressa. Ei löydy tarpeeksi puuta.
– Rottne on jo pidempään rajoittanut vientiään Venäjälle. Eivät ole myyneet niin paljon kuin siellä olisivat halunneet ostaa, Fridlund toteaa ääntään hiljentäen.
Ajokoneiden alkaen hinnat ovat noin 250 000, motojen noin 300 000 euroa.
Järjestäjälle Someron työnäytös oli ensimmäinen koronatauon jälkeen. Tällä viikolla kiertue jatkuu Pohjanmaalla.