Metsiä hakattiin pois keskustan liepeiltä 1200-luvulla– Maatalouden muutos avautuu järven pohjasta tutkijoille

0
Panu Lammi ja Olli Ruth (oik.) nostavat hartiavoimin näytekairaa ylös. Erik Haggrén oli löytänyt hyvän paikan tutkimukselle Härkälän uimarannan edustalta.

Someron nykyisen keskustan liepeillä voimaperäinen maanviljelys on yllättävän nuorta. Asiasta on saatu uutta tietoa Paimionjoen ja järvien pohjamutien sedimenttitutkimuksista, joita Somerolla jatkettiin jälleen tänä keväänä.

Tutkimuksia tekee Helsingin yliopiston maantieteen osasto. Kirkkojärven jäällä ovat keväisenä aurinkoisena päivänä työssä maantieteilijät Olli Ruth ja Panu Lammi sekä Erik Haggrén Someron vesiensuojeluyhdistyksestä.

Pohjaan pureudutaan pitkävartisella, jatkettavalla kairalla, joka ulottuu vesikerrosten läpi pohjaan asti. Jokaisella kairauskerralla painutaan syvemmälle ja pidemmälle historiaan.

Pohjasavi on koskemattomana säilynyt ”arkistokaappi”, jossa näkyvät sekä luonnonmullistukset että ihmisen toiminta.

Vedessä virtauksen mukana leijailevat savihiput ja myös elollinen materiaali ovat painuneet pohjaan. Arkisto on pohjasaven eli sedimentin kerrostumissa.

Näytekaira nousee kiertämisen jälkeen hartiavoimin ylös. Kairan kärjen savipötkössä erottuu kahden eri harmausasteen raja, joka on 1,85 metrin syvyydessä pohjasavessa. Veden pinnasta oltiin viidessä metrissä.

Näyte ajoittuu ajanjaksoon 1250–1300. Silloin maatalouden luonne ja menetelmät muuttuivat tällä seudulla.

– Tätä ennen Kirkkojärven ympäristö on ollut pääasiassa kuusimetsää, Olli Ruth vahvistaa.

Jo otetuista pohjanäytteistä on tehty kasvillisuusajoitusta, lähinnä siitepölytutkimusta. Tiedot ovat niiden avulla tarkentuneet.

– Se ajoittuu siihen hetkeen, kun metsät on juuri hakattu. Historiankirjoituksesta Hämeen Härkätien varrelta pystytään viljelys muista kohteista johtuen aika hyvin täältäkin ajoittamaan.

Radiohiiliajoitus on tarkka, mutta sen hankaluutena on pelloilta tulevan saviaineksen kerrostuminen järven pohjaan uudelleen.

– Pelloilta lähtenyt savi on järven pohjaan kerrostunutta vanhempaa. Jos pohjasta löytyisi vaikka selkeitä oksia, niin siitähän saisi tarkan iän.

– Sen sijaan savi on ensimmäisen kerran kerrostunut merenpohjaan – sanotaanko täällä noin 7 000–8 000 vuotta sitten. Kun se on lähtenyt pelloilta viljelyksestä johtuen liikkeelle ja kerrostunut pohjaan uudelleen, sen alkuperä on edelleen siellä 7 000–8 000 vuoden päässä, Olli Ruth jatkaa selvitystään.

Maantieteen osasto aloitti täkäläiset järvipohjien sedimenttitutkimukset Oinasjärvellä 2009. Kutsujana oli Someron vesiensuojeluyhdistys ja Erik Haggrén, jolla oli tutkijana valmiita kontakteja.

Oinasjärven jälkeen pohjasavia on kairattu Kirkkojärven lisäksi Somerolla Pitkäjärvellä, Åvikinjärvessä sekä Karttamontien varrella Säippäänsuolla.