Venäjän ja Ukrainan tilanne on saanut useat suomalaisetkin pelkäämään maamme turvallisuuden puolesta. Somero-lehdestä on muutama lukija kysellyt, millainen on väestönsuojatilanne Somerolla.
Kaupungin tekninen johtaja Marko Mäkinen muistuttaa, että väestönsuojien rakentamisesta on säädetty laissa ja asetuksissa.
– Yleisiä suojia kaupungissa ei tietojeni mukaan ole, hän toteaa.
– Kaupungilla on väestösuojat kaupungintalolla, terveyskeskuksessa, Lamminniemessä, kirjastossa, paloasemalla, Katajakodissa, uimahallissa sekä Joensuun ja Kiiruun kouluilla, Mäkinen kertoo.
Yhteensä väestönsuojissa on noin 950 suojapaikkaa.
– Lisäksi on yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden suojat, eli arvioisin karkeasti että noin 500 suojapaikkaa.
Nyrkkisääntö on, että jos rakennuksen koko ylittää 1 200 neliötä, niin silloin täytyy tehdä väestösuoja.
Maaseudulta ja omakotialueilta ei yleensä löydy väestönsuojia, jolloin asukkaiden tulee itse vastata suojatoimista.
Väestönsuojat antavat väestölle suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.
Väestönsuojat suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta.
Sisäministeriön mukaan vuoden 2020 alussa Suomessa oli 54 000 väestönsuojaa ja niissä oli yhteensä 4,4 miljoonaa suojapaikkaa.
Pääosa suojista on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia.
Useimmiten väestönsuojat ovat normaalioloissa muussa käytössä, mutta lain mukaan suoja pitää pystyä tyhjentämään ja laittamaan käyttökuntoon 72 tunnissa.
Yleisiä väestönsuojia on Suomessa vain suurimmissa kaupungeissa.