No eipä kaupunki tiedota muistakaan lääkäreistä, ja ne vaihtuvat koko ajan. Kyllähän ne siellä terveysaseman vastaanotossa pistävät geriatrialle, jos vaiva on semmoinen. Kysyin viime keväällä kaupungin kotipalvelusta palveluseteliä, että saisi palkata kotisairaanhoitoyrittäjän äidille, mutta vastausta ei ole vieläkään tullut. Ja sekin virkamies on kuulemma jo lähtenyt. Rempsee likka oli ja ihminen paikallaan!
Olis saanu jäärä
Ravintopula uhkaa ja ruuan hinta nousee – toivottavasti kauppa ja kuljetus on maltillinen ja antaa maataloustuottajille reippaasti lisää. Siten tuotanto täällä pohjoisessakin säilyy.
Kaikille riittäköön
Geriatreja tarvitaan kun porukka on ikääntyvää, ei kai kuitenkaan ikävystyvää. Nyt keksitään uusia tapoja iloita. Kun tai jos – toivottavasti – saadaan ukrainalaisista lisää väkeä seudulle niin siitähän se kaikki vilkastuu: tyhjyys raitilla on vain muisto, puheensorina täyttää kylän, kahviloissa valo. Tulijoissa on monen alan osaajia, ahkeria ihmisiä. Annetaan apua, annetaan tukea, tutustutaan rohkeasti.
Kaikki yhdessä
Venäjän ortodoksinen kirkko ja virkavalta tukevat mielipuolista hyökkäyssotaa Ukrainaan. Edustavat Venajän kansaa. Valitettavaa, mutta totta.
Realisti
Hienoja kirjoituksia nuo Raimon evakkomuistelu ja Pekan rikkauden kuvailu. Tällaisena aikana meidän on syytä tosiaankin muistaa, että joskus on oma kansakin kokenut sodan kurimusta kaikkine vaivoineen. Silti on löytynyt yhteisymmärrystä ja saatu tukea – nyt sitä henkeä taas tarvitaan. Henkistä sekä aineellista apua voi jakaa. Annetaan toiselle jos itsellä on vähän ja sitten annetaan enemmän jos itsellä on paljon. Aika monella meistä kuitenkin on mitä antaa.
Rakkaudella
Hirveläntie on edelleenkin hirvittävässä kunnossa, niin kuin on ollut koko talven.
Parannusta odottava
Kiitos Eija Komu ajankohtaisesta, hienosta runosta Äiti sodassa 11.3. Somero-lehdessä.
Istuta vielä se omenapuu