Ruotsissa ja Norjassa kuolemiin johtavia liikenneonnettomuuksia suhteessa asukaslukuun on puolet vähemmän kuin Suomessa. Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta sanoo siihen olevan monta tekijää.

Hän kertoo Ruotsissa liikennettä tarkasteltavan ihmisen kestävyyden mukaan. Se on ymmärrystä ihmiskehon kestävyydestä eli esimerkiksi siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun ajoneuvo törmää toiseen 60 kilometrin tuntinopeudella verrattuna esimerkiksi 80 tuntinopeudella.

– Nopeusrajoitukset tulisi sopeuttaa niin, että ne ovat suhteessa tieympäristöön ja ihmisen kestävyyteen. Nykyistä matalammilla nopeusrajoituksilla olisi vaikutusta turvallisuuteen ja liikenneonnettomuuksiin.

Turvallisuutta tulee kehittää myös liikenneympyröin ja keskikaitein. Ruotsissa maanteillä käytetään keskikaidetta enemmän kuin Suomessa. Kaitein estetään ohitukset vaarallisissa paikoissa, ja siten myös kolaroinnit vastaantulevien kanssa.

– Turvallisuusperusteella tarkasteltuna ei kaksikaistaisilla tiejaksoilla ole perusteltua käyttää 80 km/h korkeampaa nopeusrajoitusta, ellei ajosuuntia ole toisistaan keskikaiteella erotettu, tähdentää Klang.

Liikenneympyröillä on selkeä yhteys turvallisuuteen.

– Vaikka töpeksitään, niin ajonopeudet pysyvät alhaalla ja kulmat, joilla risteyksiin mennään tai toinen ajoneuvo kohdataan, pysyvät sellaisina, ettei törmäyksissä loukkaannuta niin vakavasti.

Klangin mielestä Suomen valtio käyttää väärää strategiaa liikenteen valvonnassa, kun Suomessa luotetaan pääasiassa poliisin automaattikameroiden kautta tapahtuvaan valvontaan.

Pohjoismaista Suomessa on vähiten poliiseja asukasta kohden. Jaakko Klangista on väärä paikka säästää poliisien määrässä ja sitä kautta poliisin näkyvästä manuaalisesta liikennevalvonnasta.

Kun Liikkuva Poliisi lopetettiin, kansa näkee entistä vähemmän poliisia liikenteessä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan näkyvällä valvonnalla saadaan liikenneturvallisuuden kannalta parempi lopputulos.

– Kun poliisi näkyy kaduilla ja teillä, niin se vaikuttaa selvästi suomalaisten liikennekäyttäytymiseen. Se rauhoittaa kansalaisia. Kaahailu vähenee, kun tietää, että poliisi on teillä tekemässä töitään, toteaa Klang.

Hän nostaa esille myös promillerajat, alkolukot ja sanktiot virheistä. Pitää olla selkeät säännöt, ja tiedossa, että niiden rikkomisesta tulee myös seuraamuksia; sakkoja, ajoluvan menetyksiä ja muita.

Monet pitävät ajokorttiuudistusta epäonnistuneena. Jaakko Klangin mielestä vähäinen koulutus ajokortin saamiseksi ei ole hyvä tie.

– Muutamalla ajo-opetustunnilla ei tule taitavaksi kuljettajaksi. Kyllä siihen tarvitaan asiantuntevaa opetusta, paljon ajokertoja ja toistoja. Huomio pitää kohdistaa ajokorttikoulutukseen, tarkastella ja uudistaa opetuksen sisältöjä ennemmin kuin vähentää opetus minimiin.

– Nyt tuntuu siltä, että on hienoa, että mahdollisimman moni saa kortin jo 17-vuotiaana.

Suomessa liikennekuolemia pitäisi vähentää ja puolittaa määrä vuoteen 2030 mennessä.

– Ajokortin saannin helpottaminen eli nuorempana ja vähemmällä koulutuksella liikenteeseen ei edistä tämän tavoitteen toteutumista Myös ETSC:kin (European Transport Safety Council) suosittelee olemaan laskematta ajokortin alaikärajaa.

– Kuljettajaopetuksen perustaksi tulee ottaa liikenneturvallisuuden 0-visio, joka perustuu etiikkaan, tietoon ja vastuuseen. Kuljettajaopetuksessa tulee varmistua, että kuljettaja ajaa vastuullisesti, mikä on enemmän kuin pelkästään turvallisesti ja hänellä on tarvittavat tiedot oikein toimimiseen.

Liikenneonnettomuudet halutaan alas, mutta Jaakko Klangin mielestä valtion käytännön toimet eivät tue tätä tarkoitusta. Tilastot vahvistavat asian.

– Päättäjät tietävät ongelman, mutta Suomessa ei ole ollut valtakunnallista liikenneturvallisuussuunnitelmaa viimeisen 10 vuoden aikana. Liikenneturvallisuuden 0-visio ei valitettavasti ole tärkein ohjaava tekijä liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Jaakko Klang sanoo liikenneonnettomuuksien vähentämisen koostuvan monista asioista. Nopeuksien, liikenneympyröiden ja kaiteiden ohella huomiota pitää kiinnittää turvatekijöihin, asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen.

– Nuoret miehet tuntevat itsensä kuolemattomiksi. Heille pitäisi saada muuta tekemistä ja harrastusta kuin teillä kaahaaminen, kuten urheilua, tyttökaveri ja muuta.

Hän on havainnut, että asenteet ovat muuttuneet ja piittaamattomuus liikenteessä on lisääntynyt.

– Kun ohitat ajoneuvon, saavutat mahdollisesti muutaman minuutin aikaisemmin ajomatkasi määränpään. Mutta ohituksella saatat vaarantaa itsesi ja useamman tielläliikkujan. Kannattaa miettiä, ovatko ne säästetyt minuutit sen arvoisia, että mahdollisesti vaarantaa itsensä ja muut tielläliikkujat, tai lopulta ehkä käyttää säästetyt minuutit liikennevaloissa odottamiseen, antaa Klang ajattelemisen aihetta.

Liikenteessä tehdään paljon myös itsemurhia. Ajetaan toista päin ja aiheutetaan törmäyksen toiselle osapuolelle, syyttömälle ikiaikainen syyllisyys.