Kun Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian (1959–1962) toinen, sisällissotaan keskittyvä osa (1960) ilmestyi, käytiin kiivasta sananvaihtoa sotakuvauksen oikeellisuudesta puolesta ja vastaan. Kansakoulupohjainen kirjailija haastoi professorit mielipiteiden vaihtoon ”Suomen valkoisesta valheesta” ja tuntui selviytyvän voittajana.
Nykyperspektiivistä on ehdottomasti muistettava, että tuohon aikaan voittajien, valkoisen puolen, sana oli laki myös historiankirjoituksessa. Punaisten puolta tässä katsannossa pitivät vain harvat. Väinö Linna tuli näin edustaneeksi kokonaisen kansanosan näkemystä fiktiolla, jolla oli vankka faktapohja, vankempi kuin monella professorilla.
Ansioituneet tietokirjailijat, urjalalainen Seppo Pirhonen ja urjalalaissyntyinen Ilkka Markkula ovat koonneet Urjalan, Väinö Linnan kuvitteellisen Pentinkulman, vaiheita sisällissodan ajoilta järeään historiikkiin Ettes suotta kapinoittis. Pentinkulman sota ja rauha (2020).
Teoksessa yhdistyvät kattavasti yleinen ja yksityinen. Sisällissotaan johtaneet tekijät esitellään puolueettomasti, ja sama puolueettomuus ja kiihkottomuus on tunnusomaista koko teokselle. Kun siirrytään Urjalan maaperälle, kirjoittajat luovat henkilökuvia esimerkiksi paikallisen punakaartin johtohahmoista ja sen vaiheista. Rinnalla kulkevat Pohjantähden fiktiiviset henkilöhahmot ja tapahtumat sodan edetessä.
Teoksessa on myös perusteellinen selonteko Väinö Linnan urjalalaisista sukujuurista ja kiintoisa luku Pohjantähden henkilöhahmojen esikuvista. Tosin täytyy ottaa huomioon myös se, mitä maamme johtava Linna-tutkija Yrjö Varpio on todennut: aluksi Väinö Linna ei halunnut osoittaa esikuvia Pohjantähden henkilöhahmoille, vaan hän otti etäisyyttä Urjalaan. Vasta myöhemmin tuli tunnistamisen aika.
Samaan sarjaan kuuluu sekin yksityiskohta, että Väinö Linna kielsi tienneensä Urjalan rovasti Hildenin pojalla olleen sotilastausta. Pohjantähden Lauri Salpakari on tosin koostettu monesta hahmosta, mutta hänen poikansa Ilmari on jääkäri. Tiedetään, että rovasti Hildenin Erik -poika ampui Urjalan teloituspaikalla Muntterinmäessä niskalaukauksia punaisiin. Kerrotaan myös, että hän tunnontuskissaan oli jonkin aikaa hoidettavana mielisairaalassa.
Ettes suotta kapinoittis on monella tavalla tärkeä teos. Se on kattava ja tasapuolinen, elävästi ja selkeästi kirjoitettu. Se vetää laajoja linjoja ja piirtää koskettavia yksityiskohtia. Se kuuluu jokaisen Pohjantähtensä lukeneen kirjahyllyyn.
Eija Komu
filosofian tohtori, kirjallisuudentutkija ja kriitikko