Pakolaiset hajasijoitetaan keskustan tuntumaan asuntoihin, ei yhteen laitokseen
Huhtikuun alkupuolella Somerolla on tarkoitus avata vastaanottokeskus Ukrainasta tuleville pakolaisille. Keskusta hoitaa Kotokunta Oy.
Maksimissaan 230-paikkaisen keskuksen avuntarvitsijat hajasijoitetaan eri asuntoihin, kodinomaisiin olosuhteisiin. Somerolle ei tule siis yhtä tiettyä paikkaa, laitosta, vaan niin sanottu hajasijoitusmalli.
Asunnot ovat Someron keskustan tuntumassa, ja ne on hankittu vapailta markkinoilta.
– Valmiina on jo asunnot vajaalle 200 henkilölle. Asuntojen varustelu on parhaillaan meneillään, kertoo Lari Christensen, Kotokunta Oy:n toimitusjohtaja.
Hän sanoo toiveena olevan aloittaa toiminta mahdollisimman nopeasti, sillä tarve on suuri.
– Huhtikuun alkupuolisko on tavoitteena avaamiselle. Paljon riippuu siitä, miten saamme rekrytoitua henkilöstön. Näyttää hyvältä, sillä olemme jo saaneet paljon kyselyjä, jatkaa Christensen.
Toiminnan pyörittämiseen tarvitaan arviolta 11 työntekijää. Haussa on yhteensä neljä sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaista, kuten sosiaalityöntekijöitä ja terveyden- ja sairaanhoitajia, sekä neljä ohjaajaa, joilla on esimerkiksi sote-palveluiden asiantuntemusta, nuoriso- ja sivistyspuolen taitoa.
Lisäksi tarvitaan vastaava ohjaaja, joka koordinoi resursseja ja toimii johtajan aisaparina. On oltava myös etuuskäsittelijä hakemusten tekemisessä ja raportoinnissa. Haussa on myös johtaja vastaanottokeskukselle. Johtajalle kuuluu muun muassa yksikön toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja seuranta sekä henkilöstöjohtaminen.
Keskuksen palvelupiste/toimistotilat tulevat keskustaan, Lounaismaan Osuuspankin omistamaan kiinteistöön Joensuuntie 13:een. Sieltä työntekijät lähtevät kotikäynneille ja siellä pakolaiset käyvät hoitamassa asioita, kysymässä neuvoja ja keskuksen asiantuntijoiden vastaanotoilla.
– Alkuun päästään sillä, että saadaan pakolaisille katto pään päälle. Sitten turvataan normaali arki ruoanlaittoineen ja muineen. Sen jälkeen ohjataan muiden palvelujen ääreen, kertoo Christensen.
Rajoilta pakolaiset ohjataan vastaanottokeskuksiin. Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.
– Me olemme yksi yksityinen toimija, joka hoitaa vastaanottokeskuksia ja niiden toimintaa, kertoo Kotokunnan Christensen.
Kotokunta Oy on operoinut vastaanottokeskuksia Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta vuodesta 2015 lähtien.
Vastaanottokeskusten lisäksi Maahanmuuttovirasto voi perustaa yksityismajoituksen palvelupisteitä, josta itse majoituksensa järjestävät turvapaikan tai tilapäisen suojelun hakijat saavat vastaanottopalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ja vastaanottorahan. Osa Ukrainasta paenneista on majoittunut yksityismajoitukseen.
Maahanmuuttovirastolla on tilannekeskus, josta se koordinoi maahanmuuttajien siirtoja. Tätä kautta ukrainalaispakolaiset sijoitetaan Someron vastaanottokeskukseen.
Maahanmuuttovirasto otti Kotokuntaan yhteyttä vajaat kuukausi sitten, jotta tämä rupeaa varautumaan vastaanottokeskuksen perustamiseen Somerolle. Kotokunnalla on vastaavanlainen tehtävä myös Riihimäellä.
– Me ryhdyimme toimeen, että meillä olisi valmius ottaa vastaan pakolaiset, kun maahanmuuttovirasto heidät aikanaan meille ohjaa. Olen ollut yhteydessä myös Someron kaupunginjohtajaan liki alkuvaiheista alkaen, kertoo Lari Christensen.
Uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan, koska Ukrainasta paenneiden majoitustarve on Suomessa kasvanut. On arvioitu, että tämän kriisin aikana Suomeen tulisi noin 40 000–80 000 pakolaista.
– On vaikea ennustaa, laajeneeko kriisi tai miten se etenee. Kriisit tuppaavat laajenemaan, ja ainakin kriisien vaikutukset. Tulee monenlaista asiaa, jota pitää järjestää turvallisen asumisen jatkoksi, pohtii Lari Christensen.
Tervetuloa tulijat
Kaupunginjohtaja Sai Suikkanen sanoo, että on erittäin ikävää, että ukrainalaiset joutuvat kotinsa jättämään.
– Someron kaupungin kanta on myönteinen vastaanottokeskuksen perustamiselle Somerolle. Tokihan se tuo kaupungille haasteita, esimerkiksi päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisessä. Mutta toisaalta se myös tuo paljon, pohtii Suikkanen.
Hän listaa elinkeinoelämän saamapuolelle sekä työpaikat vastaanottokeskuksessa.
– Pidemmällä aikavälillä joku saattaa kotoutua Somerolle. Saadaan asukkaita ja tekijöitä lisää.
– Toivon, että somerolaiset toivottavat tulijat tervetulleiksi Somerolle.