Somero-lehdessä oli 8.4. uutinen, jonka mukaan kaupunki aikoo kaavoittaa Kermisen metsä- ja peltoaluetta asuinalueeksi.
Tähän asti on ollut mukavaa seurata ikkunasta, miten läheisen päiväkodin lapset ja Joensuun ala-asteen oppilaat marssivat jonossa viereiseen Kermisen metsään. On ollut upeaa, että Somerolla lapset ovat päässeet ilman linja-autokuljetusta ihan oikeaan metsään seuraamaan luontoa. Kaikilla paikkakunnilla se ei ole mahdollista.
Alue on ainutlaatuinen, puut ovat komeita ja isoja, niiden varjossa kiemurtelee kävelyyn houkuttelevia metsäpolkuja. Löytyypä metsästä lasten tekemien majojen jäänteitäkin. Metsä houkuttelee niin aikuisia rauhoittumaan kuin lapsia omiin leikkeihinsä. Vaimoni on usein kesäisin kävellyt metsässä lapset kantorepussa – täydellinen paikka perheen pienimpien nukuttamiseen.
Halutaanko tällainen paikka tuhota muutaman asuintontin tähden? Ymmärrän, että kaupunki haluaa lisää asukkaita ja tilaa rakentamiselle, mutta ymmärretäänkö, mitä samalla menetetään?
Samanaikaisesti kaupunki suunnittelee puistoalueidensa kehittämistä, jopa siltojen rakentamista yhdistämään erillisiä puistoja. Varmasti hienoja suunnitelmia, mutta kyseessä ovat hoidetut puistoalueet, jotka eivät tarjoa luonnonmetsän elämyksiä lähialueen asukkaille ja etenkin lapsille. Haluammeko, että lapset oppivat jo pienestä asti tuntemaan luontomme vai näkevät vain hoidettuja puistoja leikattuine nurmikkoineen?
Ehdotankin, että vain metsän takainen peltoalue kaavoitetaan asuinkäyttöön ja metsä säästetään tuleville sukupolville virkistykseen. Haluan, että somerolaislapset oppivat, miltä oikea metsä näyttää, tuoksuu ja tuntuu. Vain sitä kautta voimme varmistaa, että he tulevaisuudessa osaavat arvostaa Suomen luontoa ja vaalia sitä.
Metsän puolesta
Vastauksena edelliseen:
Hankkeen kaavoitusprosessi ei ole virallisesti käynnistynyt, eikä tulevista alueidenkäyttövarauksista ole tehty ennakkosuunnitelmia.
Käyttötarkoitusta koskevat kysymykset ratkaistaan osana maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaprosessia, johon sisältyy julkisia kuulemisia vähintään 2 kappaletta. Tällöin lähialueen asukkaille ja muillekin kuntalaisille sekä viranomaistahoille tarjoutuu mahdollisuus esittää näkemyksiään hankkeesta.
Jyrki Virtanen
maankäyttöinsinööri
Someron kaupunki