Apua sijaisten hankintaan, palveluseteleitä, leasing-autoja, vaaterahaa, palkitaan vakituisia sijaisia…

Someron kotihoito tarvitsee uudistumista veto- ja pitovoimansa säilyttämiseksi. Puutteita on havaittu muun muassa työtiloissa ja työvälineissä sekä entisestään kasvaneen henkilöstön hallinnassa ja sijaisten rekrytoinnissa.

– Kotihoito tarvitsee tärkeimpien prosessien kuvaamista, henkilöstön rekrytoinnin ongelmiin paneutumista, organisaation vahvistamista sekä yksityisiä palveluntuottajia rinnalla kulkijoiksi, jotta riittävät ja laadukkaat palvelut pystytään tuottamaan tulevaisuudessakin tukien somerolaisten ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään, luettelee perustuvajohtaja Marjaana Sorokin kehitettäviä kohteita.

– Alan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi pyritään ottamaan käyttöön joustavia, yksilöllisiä ratkaisuja ja uusia monimuotoisia ammatillista kasvua tukevia toimintamalleja, jotka mahdollistavat työurien jatkumisen vaativassa kotihoidon työssä sekä lisäävät kiinnostusta hakeutua alalle.

Someron kotihoidon kehittämisen toimenpideohjelmassa on kuusi osa-aluetta: henkilöstö ja rekrytointi, palvelusetelimalli ja yksityiset palveluntuottajat, kotihoidon tilantarpeet, työvälineet ja työolosuhteet, kotiin annettavien palveluiden prosessit ja palveluiden sisällöt sekä teknologian hyödyntäminen.

Esimerkiksi esimiehet tarvitsevat liki sadan henkilön töiden organisointiin vahvistusta, muun muassa sijaisten rekrytointiin. Ehdotetaan, että palkattaisiin vastaava sairaanhoitaja auttamaan tässä työssä.

Varalla oloon yllättävien tilanteiden varalle tulisi olla reservinä sairaanhoitaja ja lähihoitaja viikonloppuja hoitamaan. Se olisi samalla myös ekstratienestimahdollisuus työntekijälle.

Pitkäaikaisille sijaisille luotaisi liikunta- ja kulttuuripassi. Esimerkiksi viiden sijaisuuden hoidon jälkeen saisi tällaisen palvelusetelin. Se kannustaisi työhön ja tasapuolistaisi työntekijöitä, jotka eivät nyt ole e-passin piirissä.

Toimenpideohjelmassa ehdotetaan, että Pihlajakylän toiminta ja sen koordinaattori jatkaisivat toimintaa Sairaalatiellä, vaikka hanke päättyykin.

– Asumisen välimuoto on hyvä. Siitä on hyötyä niin asukkaan aktiivisuudelle ja hyvinvoinnille, kuin siihen, ettei tehostettu palveluasuminen kuormitu, toteaa perusturvajohtaja.

Tarkoitus on myös aktivoida paikkakunnan yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotta he heräisivät miettimään, miten kylien ja muiden alueiden asukkaita voisi auttaa. Tähän vuoden kestävään hankkeeseen on saatu 33 300 euron avustus valtiolta.

Kunnallisen kotihoitopalvelun tueksi ja rinnalle tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia.

– Yksityisten kotipalveluyrittäjien paikallinen lisääminen tuo asiakkaille valinnanvapautta ja mahdollisuuden täydentää ja lisätä palveluita omatoimisesti.

Viime vuoden aikana aloitettu palvelusetelimallin käyttöönottoprosessi on ollut hidas perusturvan kuormittuneisuuden, koronatilanteen, hyvinvointialueen valmistelutyön sekä rekrytointivaikeuksien keskellä. Lisäksi paikallisia palveluntuottajia on ollut vähän tarjolla.

– Palvelusetelin käytön mahdollisuutta arvioidaan jatkuvasti uusien asiakkaiden sekä lyhytaikaista apua tarvitsevien kohdalla. Nyt pyritään tarjoamaan palveluseteliä vaihtoehtona uusille lyhytaikaisille kotihoidon asiakkuuksille ja omaishoidon piirissä oleville asiakkaille.

Tukipalveluja ovat muun muassa siivous, ateriat, asioinnit ja pesulapalvelut.

Keskustelua on käyty niin sanotun kylmäaterian valmistuksesta asiakkaille, jotka haluavat edullisemman ateriavaihtoehdon ja jotka pystyvät itse lämmittämään aterian.

– Kylmäateriavaihtoehdon myötä henkilöstön tarve esimerkiksi viikonloppuina ja pyhäpäivinä vähenee. Tätä kylmäateriavaihtoehtoa selvitellään.

Kotisairaalatoimintaa on kehitelty yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. Yhteistyö on tähdännyt siihen, että toiminnassa olisi yhteinen malli myös hyvinvointialueelle siirryttäessä. Tällä hetkellä Someron kaupunki on voinut ostaa tätä palvelua Salolta. Tätä toimintaa on tarkoitus kehittää.

Teknologia otetaan avuksi. Kuluvan vuoden aikana pilotoidaan lääkerobottipalvelua 10 lääkerobotin avulla.

– Tarjotaan lääkerobottia korvaamaan sellaisia kotihoidon käyntejä, joilla hoidetaan ainoastaan lääkkeenjako. Tällä saataisiin helpotettua kotihoidon ruuhkahuippuja ja asiakas ottamaan aamulääkkeensä ajallaan. Jos lääkettä ei ole otettu tiettyyn aikaan, niin siitä lähtee viesti kotihoitoon ja henkilöstö reagoi siihen.

Lääkerobottipalvelun kustannukset ovat noin 15 000–16 000 euron luokkaa.

Tavoitteena on saada kotihoidon toimistolle lisätilaa Lamminniemen Hyvinvointikeskuksesta. Rauhallista tilaa tarvitaan muun muassa vuoronvaihtoihin, asiakaskäyntien kirjaamiseen, hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen, yhteydenpitoon asiakkaisiin ja omaisiin, annosjakelupussien lajitteluun ja lääkehuoltoon ja palavereihin.

Tila-asiaa esitetään tekniselle toimelle ja selvitellään Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen kantaa asiaan.

Kulunut talvi on ollut haasteellinen säiden osalta. On ollut kaatumisia ja sitä kautta lisää sijaisten tarvetta. Kotihoidon kehittämisen toimenpideohjelmassa esitetään lisäystä vaaterahaan (nyt 100 e/työntekijä), henkilöstön välineisiin. Summa on noin 5 000 euroa tälle vuodelle. Vakituinen työntekijä voi käyttää vaaterahan esimerkiksi kaatumisen ehkäisyyn sopiviin ulkojalkineisiin tai sääolosuhteisiin sopiviin vaatteisiin.

Tarvitaan myös ajoneuvoja, joita työntekijät voivat käyttää asiakaskäynteihin; suuressa pitäjässä asiakkaat ovat laajalla alueella. Tällä hetkellä kotihoidon käytössä on kokoaikaisesti vain yksi auto sekä iltaisin ja viikonloppuisin kaksi ateriakuljetusten käytössä olevaa autoa.

– Oman auton käyttö erilaisissa keliolosuhteissa, auton ylläpidon kustannukset sekä polttoainekustannukset alkavat muodostua merkittäväksi esteeksi rekrytoinneille, eivätkä edesauta kotihoidon veto- ja pitovoimaa, sanoo Sorokin.

Toimenpideohjelmassa esitetään viiden uuden leasing-auton hankkimista huoltosopimuksella. Tälle vuodelle kustannukset leasing-autoista on noin 15 000 euroa.

Perusturvalautakunta hyväksyi toimenpideohjelman. Se ehdottaa kaupunginhallitukselle täyttöluvan myöntämistä välimuotoisen asumisen koordinaattorin vakanssiin marraskuun alusta alkaen Pihlajakylä-hankkeen päättymisen jälkeen. Vakanssi esitetään siirrettäväksi hyvinvointialueelle osana kotiin annettavien palveluiden kokonaisuutta.

Lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle myös kotihoidon tiimivastaavan sairaanhoitajan tehtävänimikkeen muuttamista vastaavaksi sairaanhoitajaksi. Hän olisi esimiehen apuna esimerkiksi sijaisten hankinnassa.

Lautakunnan jäsen Tuomo Kurkikangas (kok.) ehdotti, että suunnitelmaa täsmennettäisiin. Hänen ehdotuksensa oli, että kun kotihoitoon hankitaan 5 autoa, niin niistä kolme olisi sähköautoja.

Lautakunta äänesti, otetaanko täsmennys mukaan. Äänin 5-4 ehdotus kaatui. Minna Kotti (sd.), Kirsti Kurki (ps.), Jaakko Mäkinen (kok.), Kai Ramula (kesk.) ja Marianne Vaha (kesk.) olivat pohjaesityksen kannalla ja Tuomo Kurkikankaan ehdotuksen puolesta olivat Elli Kurkikangas (vas.), Anne Teräväinen (kok.) ja Ismo Valve (sd.).

Perusturvajohtaja Marjaana Sorokin toteaa, että sähköautojen mahdollisuutta kuitenkin selvitetään, sillä ne ovat nykypäivää ja ympäristöä tukevia ratkaisuja.

Toimenpideohjelma on laadittu vuosille 2022–2023 siitä huolimatta, että kotihoidon palveluiden järjestämisvastuu tulee siirtymään vuoden 2023 alkaen hyvinvointialueelle.

– Ohjelma sisältää 17 ehdotusta, joista suurin osa on mahdollista ottaa käyttöön välittömästi pienin kustannusvaikutuksin. Oletuksena on, että hyvinvointialueella ei ole mahdollisuuksia alkuvaiheissa keskittyä paikallisiin tarpeisiin sekä toiminnan kehittämiseen paikalliset näkökulmat ja tarpeet huomioiden, vaan tarvitaan pidemmälle vietyä suunnitelmallisuutta, joka tukee myös henkilöstön sitoutumista sekä rekrytointeja.

Lisäksi hyvinvointialueella on alkamassa kotihoidon kokonaisuuteen liittyvä hanke Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille, joka otetaan myös huomioon kehittämistyössä. Hanke kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hankkeisiin.

Somerolla ja valtakunnallisestikin perusturvatoimessa on ollut haasteita hoito- ja hoivahenkilöstön rekrytoinnissa. Työt kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa ovat lisääntyneet. Kotona hoidetaan entistä huonokuntoisempia ja suuremmassa avuntarpeessa olevia ikääntyneitä. Yksin kotona asuva ikääntynyt on heikoimmassa asemassa.

Hoitajien ja esihenkilöstön jaksaminen on ollut koetuksella poikkeuksellisesta yleismaailmallisesta tilanteesta johtuen.

– Tarve kotihoidon kokonaisuuden arvioinnille ja kehittämiselle on todettu kevään 2022 aikana, kertoo Sorokin.

Someron kaupunki on pyrkinyt muuttamaan rekrytointitapaa jatkuvista sijaisrekrytoinneista vakituisten sijaisten rekrytointiin. Näin esimiesten aikaa ei kuluisi jatkuviin rekrytointeihin ja henkilöstö olisi pysyvämpää asiakkaille.

Vakituisiin tehtäviin ei kuitenkaan ole saatu tekijöitä, vaan avoimia tehtäviä on jouduttu laittamaan useamman kerran uudelleenhakuun, koska hakijoita ei ole ollut lainkaan. Perusturvan esimiesten työajasta merkittävä osa kuluu edelleen rekrytointeihin sekä sijaisten hankintaan.

Lisäksi tilannetta ovat pahentaneet entisestään pitkittynyt koronatilanne, sekä henkilöstön ja asiakkaiden sairastumiset, polttoaineen hinnan tuntuva korotus, sään ääri-ilmiöt ja liikkumisen haasteet sekä työssäjaksaminen. Kotihoidossa hoidetaan entistä heikompikuntoisia ikääntyviä.