Tällä viikolla vietetään lukemisen ja lukutaidon teemaviikkoa. Maailmassa on koko ajan vähemmän täysin lukutaidottomia, mutta silti arviolta joka seitsemäs aikuinen ei osaa lukea.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito on erinomainen, mutta meilläkin yhä useampi aikuinen tarvitsee tukea lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen.
Suomalaisista aikuisista 11 prosentilla on heikko lukutaito. Selkokielen tarpeessa arvellaan olevan jopa 750 000 henkilöä.
Syyt heikkoon lukemiseen vaihtelevat. Lukemisen sujuvuus on myös perinnöllistä; lukivaikeuden todennäköisyys kasvaa nelinkertaiseksi, jos suvussa on lukivaikeutta.
Myös nuorten keskuudessa lukutaidon taso on laskussa. Etenkin paljon lukevien nuorten määrä on romahtanut. Viimeisimmässä yhdeksäsluokkalaisten osaamista tarkastelevassa PISA-arvioinnissa Suomi kuului kolmen maan joukkoon, jossa kiinnostus lukemiseen oli vähentynyt eniten. Nuorten oman kiinnostuksen herättämisen tulisikin olla tärkein tavoite lukemisen lisäämiseksi.
Lukutaito antaa lapselle tulevaisuuden, ja se on pohja kaikelle oppimiselle. Lukutaidoton lapsi ja nuori onkin vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta.
Osansa on tehnyt myös sosiaalinen media, joka on ruokkinut lyhytjänteistä lukemista. kun hyvä lukutaito vaatisi pitkäjänteisenpää paneutumista testiin.
Nykyisessä tietoyhteiskunnassa me kaikki tarvitsemme yhä parempaa tekstin ymmärrystä. Riittävä lukutaito ja sen ylläpitäminen ovat ratkaisevassa roolissa esimerkiksi valeuutisoinnin ja informaatiovaikuttamisen ehkäisyssä.