Lähipiirin hyvinvointi laajenee yhteiskuntaan
Kansalaisjärjestö, Martat, Marttaliitto perustettiin 1899. Toiminta-ajatus pätee mainiosti tänäkin päivänä. Martat antaa kotitalousneuvontaa, edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta.
Martoissa voi vaikuttaa lähiympäristöönsä sekä yhteiskuntaan.
– Perhe on yhteiskunta pienoiskoossa. Siellä harjoitellaan ja rakennetaan elämisen perusasioita. Martoissa opetellaan ja tehdään juttuja, jotta itsellä ja lähipiirin on hyvä olla. Tehdään siten kaikkien elämästä helpompaa, kiteyttää vuonna 1938 perustetun Someron Marttayhdistyksen puheenjohtaja Anu Mikkola.
Marttojen kantava periaate on oppia taitoja, kokea ja tehdä yhdessä. Tekemällä oppii ja neuvoja saa, kun rohkeasti kysyy.
– Tulee tehtyä sellaista, jota ei tekisi normaalissa arjessa, lähdettyä paikkoihin, joihin ei yksin menisi ja kokeiltua uutta, vaikkapa villiyrttejä ruoanlaitossa, sanoo Mervi Pomppu Someron Joensuun marttojen toimintaryhmästä.
Esimerkiksi Someron Marttayhdistyksessä tälle vuodelle on kaavailtu mausteiden käytön laajentamista, tutustumista laatikkoviljelyyn, keskustellaan omavaraisuuden tärkeydestä sekä lähdetään kesäretkelle Kemiönsaareen, jossa nähtävää riittää, muun muassa Taalintehtaalla, ruukkikylässä ja Söderlångvikin kartanossa.
Retkille osallistuu hyvin väkeä.
– Porukalla lähteminen on mukavampaa kuin yksin. Maailmakuva ja näköalat avartuvat, tietää marttajoukko.
Marttayhdistykset ja toimintapiirit suunnittelevat toimintansa jäsentensä toiveiden mukaan.
– Jokainen jäsen voi vaikuttaa ja ehdottaa, mitä tehdään. Pohdimme, mikä olisi ajankohtaista, mukavaa ja hyödyllistä. Yhdessä päätetään, mitä laitetaan toimintasuunnitelmaan. Jos tulee matkan varrella jotain mielenkiintoista, sekin on mahdollista toteuttaa, kertoo Elina Halla-aho, Härkätien Marttojen toimintaryhmän vetäjä.
– Esimerkiksi me olemme menossa radalle kokeilemaan ilma-aseella ampumista. Se ei ehkä ole ensimmäinen asia, joka tulee martoista mieleen. Emme ole kaavoihin kangistuneita, jatkaa Niina Lehtinen Härkätien martoista.
Martoilla on tapaamisia noin kerran kuukaudessa. Tälle vuodelle niitä on useamminkin, sillä intoa riittää, kun kahden vuoden koronapandemian takia ei ole juurikaan päästy kokoontumaan ja toteuttamaan toimintasuunnitelmaa.
Martat on puoluepoliittisesta ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.
– Kuka vaan ikään ja sukupuoleen katsomatta voi tulla mukaan, toteaa Mari Kuusinen Joensuun marttojen toimintaryhmästä.
Marttojen kuluvan vuoden teema on kohtaaminen ja yhdenvertainen arki. Periaatetta on toteutettu martoissa vuosikymmenet.
– Emme kysele titteleiden perään. Kaikki pääsevät mukaan ja vaikuttamaan. Ei tarvitse osata; riittää kun on halua oppia. Tehtäviä jaetaan kyvyn ja halun mukaan. Voi valita, mihin osallistuu.
Osallistujien ikähaitari on laaja. Lapset kulkevat mukana kokoontumisissa. He leikkivät ehkä omia leikkejään, mutta saattavat myös liittyä herkkujen maisteluun, retkiin ja muihin tapahtumiin.
– Meidän yhdistyksen toiminnassa on kolmivuotiaasta yli 90-vuotiaisiin. Opitaan toinen toisiltamme, me eri-ikäiset, kertoo Someron Kurinseudun Marttayhdistyksen puheenjohtaja Tiina Hakala.
Hän on Somerolle muuttaja.
– Marttojen kautta pääsee sisään paikkakuntaan ja tutustuu ihmisiin, joihin ei muiden harrastusten kautta tutustuisi.
Ennen liittymistään marttoihin Hakalalla oli käsitys, että pääasiassa tehdään porukalla käsitöitä.
– En ole käsityöihminen lainkaan; hyvä jos paikan saan ommeltua rikkinäiseen kohtaan. Mutta se tässä mukavaa onkin, että mikä tahansa voi olla marttatoimintaa. Voimme kokoontua tekemään niitä käsitöitä, mutta kaikkea muutakin; ruokaa, tutustua villiyrtteihin, lähteä retkille, pitää hyvinvointi-iltoja ja paljon muuta, mitä vaan keksitään. Tulee tehtyä sellaista, mitä yksin ei ryhdy tekemään, iloitsee Hakala.
– Martoissa oppii yhdistystoimintaa. Se on hyvin opettavaista, kuten muukin tekemämme, jatkaa Hakala.
Suomessa on 14 Marttapiiriä, yli 1 200 yhdistystä ja 44 000 jäsentä.
Aina ajankohtaiset aiheet omavaraisuus, kohtuullinen kulutus ja kierrätys
Martoissa arvostetaan itse tekemistä ja taitojen opettelua. Pyritään hankkimaan materiaalit ja tarvikkeet läheltä ja ollaan pitkälle omavaraisia.
Joukolla harjoitellaan kierrätystä ja annetaan vinkkejä kohtuulliseen kulutukseen. Nämä kaikki asiat ovat olleet arvossa 100 vuotta sitten ja ovat tulleet tänä päivänä entistä tärkeämmiksi.
Martta Anu Mikkola antaa vinkkejä kohtuulliseen kulutukseen.
– Kannattaa hankkia vaatteita ja huonekaluja, jotka on tehty kunnon materiaaleista, jotka ovat kestäviä ja ajattomiakin. Sellaisia, joita voi korjata ja joihin löytää varaosia.
Täytyy pitää huolta hankkimastaan, hoitaa ja huoltaa hoito-ohjeiden mukaan. Silloin tavaran ja tuotteen käyttöikä pidentyy ja samalla luonnonvarat säilyvät, kun ei tarvitse ostaa uutta.
– Kun tuote on tiensä päässä, sitä voi hyödyntää, esimerkiksi askartelussa tai tuunata sen johonkin muuhun käyttöön tai koristeeksi. Ja kun ei enää keksi tavaralle uusiokäyttöä, niin etsii, mikä on oikea tapa kierrättää ja missä on tavaran loppusijoituspaikka.
Martat arvostavat luontoa ja ymmärtävät ympäristön arvon. Kannattaa marjastaa, sienestää ja metsästää. Metsästä saa ilmaista raaka-ainetta ruoan valmistukseen.
– Ravintoonsa kannattaa lisätä kasviksia, ja hankkia raaka-aineita, jotka on lähellä tuotettu. Itsekin voi kasvattaa. Laatikkoviljely onnistuu vaikka kerrostalossa.
– Onko pakko kantaa muovia kotiin? sanoo Mikkola ja viittaa valmissalaattiannoksiin ja muihin tuotteisiin, jotka on pakattu muoveihin.
– On taloudellisesti edukkaampaa tehdä itse. Mutta itselleen kannattaa olla armollinen. Eineksiä voi käyttää, kunhan ne eivät ole pääasiallisin anti ruokavaliossa.
Jos ruokaa jää, sitä voi pakastaa myöhempää käyttöä varten. Tänään jääneestä ruoasta, voi seuraavana päivänä valmistaa uuden ruoka-annoksen. Vaikkapa keitetyistä perunoista tehdä laatikkoa, salaattia tai paistaa osaksi pyttipannua. Näin ei synny ruokahävikkiä.
Kannattaa suunnitella ruokalista viikoksi, ja mennä kauppaan ostoslistan kanssa.
Ruoan tekeminen yhdessä lähentää perhettä. Se opettaa arvostamaan raaka-aineita, niiden tuottajia, ruoan valmistajia ja työtä.
Heinäkuussa martat järjestävät Someron torille tapahtuman, jonka aihe on Kohtuullinen kulutus. Siellä neuvotaan muun muassa tekstiilien huollosta ja pesusta.
Pidä huoli, että kotoa löytyy
Kotivaraa äkillisiä tilanteita, kuten sähkökatkoa varten
– taskulamppu, kynttilöitä
– tulitikkuja, paristoja
– paristokäyttöinen radio, josta seurata maailmanmenoa
– puhdas astia, mihin jemmata puhdasta vettä
– mieti etukäteen, mistä saat puhdasta vettä
– kuivamuonaa, kuten puurohiutaleita, vehnäjauhoja, nuudeleita, pastaa ja säilykkeinä esimerkiksi lihaa, tomaattimurskaa
– tulipesä, joka lämmittää ja jolla valmistaa ruokaa
– aggregaatti
– ensiaputarvikkeet
Ota yhteyttä, jos kiinnostut marttatoiminnasta
– Someron Marttayhdistyksen hallitus: puheenjohtaja Anu Mikkola, varapuheenjohtaja Eeva Syrjälä, sihteeri Mervi Pomppu, rahastonhoitaja Niina Lehtinen, Elina Halla-aho, Kati Knuutila, Mari Kuusinen, Liisa Laukamo
– Someron Marttayhdistyksen alaisuudessa on kolme toimintaryhmää: Härkätien Martat, Someron Joensuun martat ja Marttasiskot
– Somerolla on myös marttayhdistykset Someron Kurinseudun Marttayhdistys ja Somerniemen Martat.
– Kurinseudun Marttayhdistyksen hallitus: puheenjohtaja Tiina Hakala, varapuheenjohtaja Mirja Rouhiainen, sihteeri ja rahastonhoitaja Jenni Yli-Puntari, Päivi Alanen, Tarja Iivonen, Kirsi Suomi, Marjo Äikäs
– Somerniemen Marttojen hallitus: puheenjohtaja Sirpa Kilpinen-Pusa, varapuheenjohtaja Lilli-Irmeli Hintsa, sihteeri Heidi Sjöman, Piiti Järvenpää, Jaana Saarni, Sari Uutela, Hanna-Kaisa Älli