Martta Wendelin loi kauneutta, maalasi suomalaisuuden sielunmaisemaa

0
Lapset olivat useimmissa korteissa pääosassa.

Ainalinpää-Mattila laittaa keräilyaarteitaan esille kesänäyttelyyn

Elvi Ainalinpää-Mattila katselee kaihoisasti Martta Wendelinin maalaamia postikortteja sekä kirjojen ja lehtien kansikuvia. Hänestä niissä on kauneutta, joka kestää katsomisen vuodesta toiseen ja yli sukupolvien.

Wendelinin (1893–1986) sanotaan maalanneen suomalaisuuden sielunmaisemaa, käsitystä hyvästä elämästä ja kuvanneen oman aikansa arvomaailmaa ja ihanteita.

– Sukupolvi toisensa jälkeen löytää hänen työnsä, ihailee hänen kättensä jälkeä. Minulle hänen piirroksensa ja maalauksensa tuovat muistoja ja tuoksuja lapsuudesta: lämpöiset kesäpäivät, mansikat heinänkorressa, heinäpellon tuoksu, lumiset maisemat, joulunodotus. Hän johdatteli meidät joulun lumottuun maahan, luettelee Ainalinpää-Mattila (omaa sukua Suominen).

Hänen (s. 1931) lapsuudessaan työ täytti päivät maatilalla Terttilässä. Lapset olivat aikuisten apuna siinä missä kykenivät ja menivät sinne minne käskettiin.

– Kotona piti aina tehdä töitä. Äiti piilotti Kotilieden. Vasta sunnuntaina sitä sai ja oli aikaa katsella ja lukea. Kun Maaseudun Tulevaisuus tuli torstaisin, niin minä nappasin varkain sen ja luin sieltä ajatelman. En varmaan kaikkia mietelauseita silloin ymmärtänyt. Sitten myöhemmin leikkasin ajatelmat talteen ja panin kenkälaatikkoon, sanoo Luukkalan torpparin tytär.

Ainalinpää-Mattila sanoo, että ehkä meillä jokaisella on jonkinlainen kauneuden kaipuu. Pitää olla muutakin kuin samaa toistuvaa arkea; olla jotain mistä unelmoida.

Elvi Ainalinpää-Mattila on kerännyt paljon postikortteja, kansia sekä materiaalia ja tietoja niiden tekijästä Martta Wendelinistä. Tässä hän esittelee Kotilieden numeroa, jossa on artikkeli taiteentekijä Wendelinistä.

Martta Wendelin kynän-/siveltimen jälkeä Ainalinpää-Mattila kuvaa selkeäksi ja herkäksi. Muutamalla vedolla tunnelma välittyy.

Rudolf Koivulla oli hyvin samanlainen tyyli. Näiden kahden piirroksia on joskus vaikea erottaa toisistaan. Mutta Wendelinillä on oma kiemuransa, viittaa Ainalinpää-Mattila signeeraukseen.

Hän sanoo erityistä herkkyyttä olevan Wendelinin puissa. Ne ovat romanttisia käkkyröitä. Oksat ovat hentoja, jotenkin tippuvat alas, mutta ovat silti kevyitä.

– Tunnistan kyllä, mikä on Wendelinin tekemä puu.

Martta Wendelinin piirtämän puun tunnistaa. Siinä on yhtä aikaa herkkyyttä ja voimaa.

Wendelin maalasi mielellään lapsia, enkeleitä, joulupukkeja, ihmisiä askareissaan, luontoa ja juhlapyhiä. Lapset ovat kirkassilmäisiä, kukat värikkäitä, koivut heleän vihreitä, taivas tähtinen ja lumi hohtavaa.

Ystävät ja tuttavat tietävät, että Elvi Ainalinpää-Mattila on innostunut Martta Wendelinin maalaamista korteista, yleensäkin mistä vaan, mikä liittyy edesmenneen taiteilijan tuotantoon.

He ovat lähettäneet tälle postikortteja ja antaneet lahjoiksi esimerkiksi vieraskirjoja ja allakoita, joissa on Wendelinin piirroksia. Hän on itsekin ostanut kortteja, leikannut lehdistä kuvia maalauksista, kulkenut silmä tarkkana kaupoissa ja kirpputoreilla josko sieltä löytyi jotain kirjaa, taulua tai jotain muuta, joka liittyy taiteilijaan.

Esimerkiksi kortteja hänellä on noin 450. Suurimman osan hän saanut postin mukana. Ainalinpää-Mattila arvelee, että noin 100 hän on ostanut itse.

Elvi Ainalinpää-Mattila (o.s. Suominen) sai tämän kortin ystävältään alakouluiässä. Kortilla on jo ikää, sillä Ainalinpää-Mattila on syntynyt vuonna 1931.

Ensimmäisen Wendelin-kortin hän on saanut lapsuudessaan ystävältään Tertulta. Sen keräilijä arvioi saaneensa 1938 tai 1939. Vanha on myös Irma-ystävän joulutervehdys pikkuisessa Wendelin-kortissa. Se on kuin pakettikortti konsanaan.

– Silloin lähetettiin paljon kortteja. Sotatantereelta isältä tuli usein postia kirjeinä ja kortteina. Kenttäposti oli ilmaista.

Ennen lähetettiin kortteja juhlapyhiksi. Tässä on tervehdyksiä pääsiäiseksi.

Wendelin-materiaalia on kertynyt kaappeihin ja laatikoihin.

– Kun rapu saa sakset, niin minkä hän saksilleen ja innolleen mahtaa, sanoo somerolainen horoskooppimerkkiinsä vedoten.

– Kaikki huolella käsintehty saa minun arvostukseni; kun jokainen pisto on tehty omin käsin ja harkiten, toteaa Ainalinpää-Mattila, joka tunnetaan käsitöistään.

Hän työskenteli Someron Kutomo Oy:ssä kutojana. Hän on suorittanut taidekutojan ammattitutkinnon Kuopion taideteollisessa oppilaitoksessa. Siihen hänet innoitti käsityönopettaja, Suomen ensimmäinen tekstiilialan professori ja Someron Kutomon tekstiilien suunnittelija Kirsti Rantanen.

– Hän opetti, miten nukittaa ryijy koko ajan sakset käsissä.

Wendelin kuvitti myös kirjojen kansia. Yksi niistä, Anna ystävämme, on Ainalinpää-Mattilalle erityisen rakas. Hän on saanut sen kansakoulunopettaja Mirjam Tikkaselta vuonna 1947.

Yksi Ainalinpää-Mattilan tärkeistä oppiäideistä on rakastettu kansakoulunopettaja Mirjam Tikkanen. Hän antoi Elvi-oppilaalleen lahjaksi kirjoja. Yksi niistä on vuonna 1947 saatu L. M. Montgomerryn Anna ystävämme, jonka suomennokseen kansikuvan teki Martta Wendelin.

– Tikkanen opetti minulle monia tärkeitä asioita: lukemaan, lausumaan, kirjoittamaan ja voimistelemaan, joita edelleen mielelläni teen, sanoo heinäkuussa 91 vuotta täyttävä.

Myös Someron kansalaisopiston rehtori Seija Mikkonen oli kannustajana Elville aikuisopetuksen sekä kasvatustieteiden approbaturien suorittamiseen.

– Seija sanoi, että sää opit ja sää osaat.

Martta Wendelin piirsi Kotilieden kansikuvia. Vasemmalla on kansikuvan piirros vuodelta 1931 ja oikealla vuodelta 1948.

Ensi kesänä Elvi Ainalinpää-Mattila laittaa kaappiensa kätköistä ja seiniltään esille Martta Wendeliniä Kivimakasiiniin. Somero-Seura auttaa esillelaitossa, ja erityisesti edesmenneen ystävänsä Ella Grönholmin veli, Tuomo Grönholm.

Ajankohdaksi valikoitui tämä vuosi siksi, että aikakauslehti Kotiliesi täyttää 100 vuotta. Sen kannessa oli usein Wendelinin maalauksia. Näyttelyssä on muun muassa Kotilieden numeroita, vuosikertoja 1980-luvulta lähtien ja vanhin kansi vuodelta 1935.

Wendelinin tuotantoa esillä kesällä Somerolla

5.–15.8. Kivimakasiinissa Kiiruun puistossa
– esillä taiteilija Martta Wendelinin piirtämiä, maalaamia postikortteja (noin 450), kirjojen ja lehtien kansia ja kuvituksia, kalentereita, lehtiä ja kirjoja, joissa on hänen piirroksiaan, Wendelinistä kertovia lehtileikkeitä ja kirjoja, ynnä muuta
– materiaali on somerolaisen Elvi Ainalinpää-Mattilan keräämää, vanhimmat aineistot 1930-luvulta
– järjestelyissä mukana Somero-Seura

Martta Wendelin

– 23.11.1893–1.3.1986
– suomalainen kuvataiteilija
– ylioppilas, opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa Eero Järnefeltin johdolla, sai ohjausta myös Akseli Gallen-Kallelalta, teki opintomatkan Saksan ja Sveitsin kautta Italiaan
– tunnetaan erityisesti korttien ja lehtien kansikuvien (mm. Kotiliesi) piirtäjänä sekä satukirjojen kuvittajana
– maalasi noin 650 joulukorttia ja lähes 30 joulumerkkiä, mutta myös mittava tuotanto maalauksia, grafiikkaa ja piirustuksia
– käytti suomalaiskansallisia aiheita ja oli osaltaan muokkaamassa mielikuvaa siitä, millainen on perinteinen suomalainen joulukuvasto
– teosten kokoelma sijaitsee Tuusulan taidemuseossa, peruskokoelmassa 2000 Wendelinin työtä
– Wendelinin kuvitustyöt olivat hyvin samanlaisia kuin Rudolf Koivun, ruotsalaisten Jenny Nyströmin ja Elsa Beskowin
– hänen elämäntyönsä vaalimiseksi on perustettu Martta Wendelin Seura, joka järjestää muun muassa näyttelyitä