Teksti Kirsi Seppälä
Tulviin kannattaa mahdollisuuksien mukaan varautua ennalta. Tulvivien vesistöjen lähelle ei kannattaisi rakentaa lainkaan. Koska asustusta tulva-alueilla on, kiinteistöjen omistajat voivat varautua tulviin ennalta. Kun vesi on nousemassa, sen tuloa voi yrittää estää hiekkasäkeillä.
– Kaupunki huolehtii hulevesistä rakentamalla verkostoja ja ylläpitämällä niitä. Kaupunki osoittaa kiinteistöjen omistajille, missä on liittymispiste. Kaikkialla ei ole hulevesiverkostoa, mutta kaupunki on investoinut niihin ja tulee investoimaan. Turun kaupunki hallinnoi patoja, Someron tekninen johtaja Marko Mäkinen selventää.
Huolimatta siitä, ettei yksityisten kiinteistöjen tulvaongelmat varsinaisesti kuulu kaupungille, Mäkinen kertoo olleensa pelastuslaitoksen kanssa katsomassa tulvan tuhonnutta kiinteistöä Siikjärvellä sekä vedenmäärää padolla Pitkäjärvellä. Hän pitää tulvaan varautumista vaikeana alueena, eikä ole perehtynyt siihen.
– Varautuminen on vaikeaa, jos kiinteistö on rakennettu paikkaan, missä se on tulvavaarassa. Vedentuloa voi estää hiekkasäkeillä, Mäkinen sanoo.
Turun kaupungin padoista vastaava ylläpitoinsinööri Kristian Nordman muistuttaa suunnittelun tärkeydestä.
– Kunnilla on kaavamääräyksiä, mihin saa rakentaa mitäkin. Ongelmia voi tulla, jos ihminen on saanut luvan tehdä kesämökin tai saunan lähelle jokea. Kun pinta nousee, vaarana on, että vesi päätyy väärään paikkaan, Nordman toteaa.
Turku säätelee vedenpinnan korkeutta niiden määräysten mukaan, jotka silloin tehtiin, kun sääntely otettiin käyttöön ja padot rakennettiin. Nordman arvelee, että nykyisenlainen sääntely alkoi 1960-luvulla. Turku säännöstelee Paimionjokea välillä Painionjärvi ja Pitkäjärvi, koska voi jossain vaiheessa ottaa vettä Paimiosta.
– Me emme ota huomioon sitä, jos joku on jälkeenpäin antanut luvan tehdä mökin liian lähelle jokea, hän sanoo.
Keskustelua ruoppaamisesta
Jani Kurvinen , Kökkön Lomamökit Oy:n yrittäjä, on yksi heistä, joka joutuu torjumaan tulvavettä. Hän uskoo, että ongelmat juontavat juurensa siitä, ettei Turun kaupunki ole alkuperäisen voimalaitoksen lupaehtojen mukaisesti ruopannut Pitkäjärven ja Paimion välistä jokialuetta.
– Vaikka Hovirinnan padon luukut aukaistaan, vesi ei pääse merelle, Kurvinen näkee.
Nordman arvelee, että ruoppauksesta voisi olla apua, mutta toteaa, että tulviminen on muistakin asioista kiinni.
– Joki-järviketjuun on rakennettu paljon laitureita ja muuta. Mitä enemmän niitä tulee, sitä enemmän tulee padotusmahdollisuuksia, hän sanoo ja lisää, että tämän hetken tulva oli paha.
Padoista pohjapadoiksi
– Patojen purkamisesta on suunnitelma. Asiaa käsitellään Vaasan hallinto-oikeudessa, koska yksittäiset paikalliset ihmiset ovat valittaneet suunnitelmasta. Noin 80 prosentille ihmisistä purkaminen on ok. Jos lupa tulisi ennen kesää, patoja voitaisiin purkaa ensi vuonna. Hovirinnan padosta tehtäisiin pohjapato. Toinen pohjapato tulisi Palikaisiin. Sen jälkeen vesistön hallinta siirtyy Someron kunnalle, Nordman selvittää.
Pohjapatojen rakentamisen myötä tulvimisesta voitaisiin päästä ainakin osittain eroon. Nordman sanoo, että tulva tulee riippumatta siitä, onko käytössä mekaaninen, säänneltävä pato vai pohjapato.
– Pohjapadon tarkoitus on tasoittaa pinnanvaihteluja. Tulvavesi olisi matalammalla, mutta tulva olisi pitkäkestoisempi, koska kaikki ylimääräinen vesi menee koko ajan pois. Nyt isossa tulvassa pinta tulee nopeasti ylös ja menee melko nopeasti alas, Nordman vertailee.
Tulva vaihtelee vuosittain
Nordman tietää, että melkein joka vuosi on tulvia. Tänä vuonna lunta oli paljon, ja kun sää lämpeni kerralla 15 asteeseen, lumi suli nopeasti. Vielä pahempi tulvasta olisi tullut, jos olisi samalla satanut.
Kurvinen arvelee, että tulvahuippu saavutettiin 24.4. ja veden pinta on alkanut laskea. Tosin hän näkee, että Painionjärvi on edelleenkin 30 senttiä korkeammalla kuin Pitkäjärvi, vaikka Pitkäjärven Hovirinnan padon luukut ovat pääsiäisestä saakka olleet täysin auki.
Kökköllä pengerretään rantaa
Kurvinen kertoo tottuneensa tulviin, mutta huomanneensa, että vedenpinnan korkeusvaihtelut ovat suuria. Tulvavettä vastaan on tehty paljon töitä. Kökkön kuudesta mökistä kaksi on niin lähellä rantaa, että vesi on jo terassin alla.
– Meillä ei ole niin huono tilanne, että vesi olisi rakennusten sokkeleissa saakka. Laitureiden rakentaminen on vaikeaa, kun veden korkeusvaihtelut ovat yli metrin.
Kurvinen kertoo, että vedenpinnan korkeuden vaihtelu ja aallokko syö savipenkkaa. Jos penkka valuu veteen rakennukset voivat alkaa liikkua. Kökkön rakennukset ovat 5–15 metriä joen rannasta.
– Jossain vaiheessa rantapenger meinaa pettää, jos vettä on vähän ja vedenpaine on poissa. Toisaalta siinä vaiheessa, kun vesi on erityisen korkealla, se uhkaa rakennuksia, Kurvinen vertailee.
Kökköllä on työnnetty kaivurin kanssa tolppia jokeen viiden metrin syvyyteen ja laitettu niiden taakse vaakatolpat ja maata. Puupengerrys ottaa vastaan veden korkeuden vaihtelut. Kurvinen tietää, että maa pysyy paikallaan hyvin, jos vesi ei nouse pengerryksen yli ja ala syödä maata sen takaa.
Tulvaan varautumisesta huolimatta Kurvinen kertoo, että Kökköllä aloitetaan mökkikausi normaalisti.
Erilaisia tulvia
vesistötulva
merivesitulva
hulevesitulva (rakennetulla alueella maan pinnalle kertyvä sade- ja lumensulamisvesi aiheuttaa tulvan)
Lähde: Ympäristö.fi
Varaudu tulvaan
tarkista, kattaako vakuutus tulvavahingot ja suunnittele asunnon suojaus
lumien sulaessa pintavesien tontilta poisjohtavat kulkureitit kannattaa avata, hulevesikaivon päältä voi ottaa lumet pois ja tarkistaa että kaivo toimii
tulvalta voi suojautua tilapäisen penkereen teolla, hiekkasäkeistä tehtävällä tulvavallilla tai suojaamalla rakennusmuovilla
kun tulvii, viemärit, salaojat ja rumpuaukot voi tukkia, ettei tulvavesi pääse niiden kautta asuntoon tai tontille
hanki pumppu, jos vesi voi tulvia kellariin
selvitä mistä suljet asuntosi vesilinjan ja katkaiset sähkövirran
suunnittele, miten suojaat jätevesipuhdistamon ja kotieläintilat, jos niitä on
suunnittele, miten suojaat omaisuuttasi ja mitä siirrät turvaan
varaa kotiisi juomavettä, ruokaa, pattereilla toimiva radio ja taskulamppu
selvitä, miten pääset turvallisesti asunnosta ja asuinalueelta
Lähde: Ympäristö.fi
