Vuoden 2023 alusta kunnan velvollisuus järjestää lakisääteistä työterveyshuoltoa alueensa yrityksille poistuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä vastuu siirtyy uudelle sote-alueelle. Kaupungilla työnantajana, kuten muillakin yrityksillä, on velvollisuus hoitaa oman henkilökuntansa lakisääteinen työterveyshuolto.
Someron kaupunki kutsui yrittäjiä paikalle keskustelemaan, mitä toiveita näillä on työterveyshuollon jatkolta, onko heillä yhteistyöhalukkuutta yhdessä kaupungin kanssa käyttää saman palveluntarjoajan palveluita ja haetaanko palveluntarjoajaa, joka hoitaa vain lakisääteiset palvelut vai mahdollisesti jotain lisää, kuten sairaanhoitoa, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia.
Yrittäjien viesti oli selkeä. Heistä paras on saada työterveyshuollon palvelut mahdollisimman pitkälti Somerolla.
– Pidän hyvinkin tärkeänä, että lakisääteistä palvelujen osalta palvelu saataisiin Somerolta, ettei työntekijöiden tarvitse lähteä muualle hakemaan apua. Vaikka sitten lisäpalveluja saisikin etänä tai muualta, totesi yrittäjä Anne Pukkila K-Supermarket Härkätiestä.
Samoilla linjoilla oli toimitusjohtaja Janne Käkönen Arskametallista.
– Palvelun tulisi olla Somerolla. Monella ei ole ajokorttia. Bussilla se on monen tunnin, päivän reissu, kun lähdetään Forssaan tai Saloon.
Käkösestä työterveyspalvelujen saaminen Somerolta voisi olla vetovoimatekijäkin paikkakunnalle. Uusi palveluntuottaja saattaisi tarjota sairaanhoidollisia palveluja, jota Someron kaupungin hoitamana työterveyshuollossa ei ole ollut sitten vuoden 2019.
– Meillä on noin 150 työntekijää. Jos palvelu olisi muualla kuin Somerolla, niin suuri prosenttiosuus työntekijöistä olisi päivittäin matkalla työterveyshuoltoon. Ehdottomasti se olisi hieno juttu, jos palvelu saataisiin täällä Somerolla, korosti Laukamo-yhtiöiden toimitusjohtaja Hannu Palokangas.
Hänestä yrityksen on syytä pohtia tarkkaan, miten laajasti se ostaa työterveyspalveluita.
– Kun siirryimme lakisääteisestä yleislääkäritasoiseen työterveyshuoltoon, kustannukset nousivat rutkasti työntekijää kohti. Hyvin usein sairaanhoitajan palvelut eivät enää riittäneet, vaan työntekijä lähetettiin lääkärille, sitten erityislääkärille ja usein laboratoriotutkimuksiin, kertoi Palokangas Laukamon kokemukset.
– Mieluummin ostaisi palvelun täältä paikalliselta kuin ketjulta, totesi Päivi Suikkanen Kylähammaslääkäristä.
Paikallisten yrittäjien, yritysten ja työntekijöiden tunteminen katsottiin olevan etu työterveyshuollon sujumisena.
Heli Mäki MH Huolto-osasta sanoi, että palvelu olisi saatava ehdottomasti Somerolta.
– Matkassa tuhraantuu työpäivä. Meidän alalla on tapaturmariskinsä, joten apu on saatava nopeasti, kertoi autokorjaamoyrittäjä.
Hänestä kaupungin hoitamana työterveyshuolto on ollut toimiva ja se on ollut edullinen.
– Työterveyshuollon tulisi olla työntekijälle mahdollisimman helposti saatavissa ja työnantajalle kivuton ja luotettava, jatkoi Mäki.
Yrittäjät kysyivät, olisiko Someron kaupungin mahdollista jatkaa omien työterveyshuollon henkilöin tai yhtiöittää palvelu.
– Omana palveluna se ei ole enää mahdollista sote-ratkaisujen ja työterveyslääkärin saatavuuden vuoksi. Työterveyslääkäri lupasi olla auttamassa ylimenokauden, ja on nyt jo ollut toista vuotta hoitamassa työtä, vaikka on eläkkeellä. Yhtiöittäminen taas on hyvin haavoittuvainen kaupungin kahden työterveyshoitajan ja lääkärin hoitamana. Sijaisia on vaikea saada, vastasi perusturvajohtaja Marjaana Sorokin.
– Työterveyshuolto joudutaan miettimään nyt uudella tavalla. Työntekijät, välineet ja tilat eivät siirry sote-alueelle, muistutti Sorokin, ja kertoi, ettei Varsinais-Suomen sote-alueelta ole tullut vielä ohjausta, miten kunnissa jatkossa toimitaan työterveyshuollon osalta.
Kaupunginhallitus on antanut luvan kilpailuttaa kaupungin oman työväestön työterveyshuolto. Someron kaupunki on käynyt tällä viikolla markkinakeskusteluja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Kaupungin on tarkoitus jättää tarjouspyyntö toukokuussa. Tavoitteena on saada paikallinen palvelu, joka olisi toiminnassa 1.1.2023 ja palvelua saisi Somerolla vähintään kolmena päivänä viikossa.
Tällä hetkellä kaupungin kaksi työterveyshoitajaa ottaa vastaan arkipäivisin ja työterveyslääkäri kahtena päivänä viikossa. Kaupungin kuntoutuksen fysioterapeutti, kuntohoitaja ja työterveyspsykologi ovat olleet käytettävissä, samoin laboratorio- ja röntgenpalvelut. Näiden sote-alueelle siirtyvien palveluiden jatkokäytöstä ei ole vielä selvyyttä.
Somerolla on noin 300 yritystä, jotka ovat käyttäneet kaupungin tarjoamia lakisääteisiä työterveyspalveluita. Se tarkoittaa noin 1 500 työntekijää. Tämän lisäksi kaupungin työntekijöistä jää noin 300, joista vastuu jää yrittäjälle nimeltä Someron kaupunki.
Forssalainen Minna Penttilä Forssan Oiva Työterveydestä arvioi, että muutamalla sadalla työntekijällä palvelun tarjoaminen joka arkipäivä Somerolla on haasteellista. 1 000–1500 pääluvulla se olisi jo kannattavaa.
Tilaisuudessa ehdotettiin kyselyä kaupungin tarjoaman palvelun käyttäjille, yrittäjille, voisivatko he alustavasti tuoda esiin kiinnostustaan työterveyshuollon palveluiden hankkimisesta Somerolta. Tämä alustava tieto voitaisiin liittää osaksi kaupungin tarjouspyyntöä.Myös palveluntarjoajilta tarvitaan tietoa, millä ehdoilla he ovat valmiit Somerolle tulemaan.
Arveltiin, etteivät kaikki yrittäjät vielä tiedä tulevista muutoksista, ja on vielä heitäkin, jotka eivät vielä ole työterveyshuollon piirissä, kuten maatalousyrittäjiä.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen totesi, että markkinakeskusteluin ehtoja selvitetään, jotta tarjouspyyntö voidaan tehdä. Lisäkyselyjä voidaan tehdään myös myöhemmin.
– Sote poistaa kuntarajoja. Lähinaapureista voisimme saada lisää asiakkaita ja volyymiä työterveyshuoltoon, arveli perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mirja Rouhiainen.
Hänestä kaupungin hoitamana työterveyshuolto on toiminut hyvin, mutta kenties muutoskin on mahdollisuus.
Työantajan tulee järjestää lakisääteisiä palveluita, kuten työhön liittyvät terveystarkastukset, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä töihin. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Kela korvaa osittain työterveyspalveluista koituvia kustannuksia yrittäjille.
