Somerolla on pitkään pohdittu, ottaako käyttöön liikuntapalveluihin kortti, jolla somerolaiset eläkeläiset pääsisivät edullisemmin tai maksutta nauttimaan kaupungin liikuntapalveluista. Asiasta on tehty valtuustoaloitteita ja vanhusneuvostokin on antanut siitä lausuntoja.
Someron vanhusneuvosto kokoaa lausunnon sivistysjohtajalle ja -lautakuntaan vietäväksi. Se esittää, että perustettaisiin työryhmä, joka valmistelee huolella ikäihmisten liikuntakorttia. Tuo faktat ja mahdollisuudet esiin.
Esimerkiksi tiedustelee muiden kuntien kokemuksia liikuntakortista; muun muassa onko se lisännyt käyntejä uimahalleihin ja kuntosaleille. Ja ovatko maksuttomuus tai edullisemmat hinnat vetäneet liikunnan pariin heitä, jotka aiemmin ovat olleet haluttomia lähtemään liikkeelle, ja onko liikuntakortti muuttanut ahkerasti liikkuvien aktiivisuutta.
Vanhusneuvoston mielestä tavoitteena tulisi olla muodostaa Someron oma malli, ei kopio mistään toisesta.
Neuvosto ehdottaa, että ryhmälle annetaan takaraja esityksen tekoon, ja valmistelun jälkeen työryhmä antaa esityksen sivistysjohtajalle ja sitä kautta lautakuntaan käsiteltäväksi.
Vanhusneuvosto ehdottaa valmisteluryhmän koostuvan käyttäjistä eli ikäihmisistä ja palveluntuottajista. Ryhmään tulisi edustus vanhusneuvostosta, eläkeläisjärjestöistä sekä kaupungin sosiaali- ja liikuntapuolelta. Kokoonkutsujaksi ehdotetaan vapaa-aikapäällikköä.
Puolessa Suomen kunnista on käytössä jonkinlainen seniorikortti/-passi. Osassa se on maksuton, osassa siitä veloitetaan tietty summa. Summan suuruus riippuu, mitä kaikkia liikuntapalveluja sen piiriin kuuluu; osassa kuntia kuuluu myös kulttuuripalveluja.
Mitä useampi saadaanliikkumaan, vähemmän täytyy suunnata terveyskeskukseen
Vanhusneuvosto esittää sivistyslautakunnalle, että perustetaan työryhmä, joka valmistelee eläkeikäisten liikuntapalvelukorttia. Selvittää kokemuksia, miten muualla on toimittu, miten se on otettu vastaan, ovatko käynnit liikuntapalveluihin lisääntyneet ja aktiivisuus päässyt lentoon.
Ennen ehdotustaan työryhmän perustamisesta vanhusneuvosto pyysi kuultavakseen kaupungin vapaa-aikapäällikön, Saija Aholan. Hän on ollut valmistelemassa kaupungin liikuntapalvelujen maksujen päivittämistä. Sivistyslautakunta halusi asiasta lisäselvityksiä, joten vielä ei Somerolla ole tehty päätöksiä liikuntakorteista tai maksujen korotusten suuruuksista.
Mielipiteitään vanhusneuvostossa esittivät Raija Eronen, Heikki Kärri, Riitta Lehtinen, Kalervo Niemelä, Mari Paasikivi, Marjaana Sorokin, Pertti Tamminen ja Anne Teräväinen kera Saija Aholan.
– Oli se keino, mikä tahansa, joka saa eläkeikäiset lisäämään viisikin minuuttia liikuntaa päivässä, on hyväksi ihmiselle itselleen ja myös yhteiskunnalle. Se vähentää käyntejä terveyskeskusmäellä.
– Pitää nähdä kokonaisuus, ja mitä kaikkea hyvää liikunnan lisääminen tuo. Ei tuijottaa euroja ja mistä rahat saadaan.
– Ei saa laittaa vaakakuppiin ikäihmiset versus kustannukset. Asiaa on ajateltava laajemmin.
– Hyvä asia ei saa kaatua hintaan.
– Seniori nostaa puntteja, se säästää huntteja.
– Jos liikunnalla saadaan siirrettyä ajankohtaa hoivapalvelujen ja tehostetun palveluasumisen piiriin, niin se tuo säästöjä myös kaupungille.
– Sellaista, joka ei ole tottunut elämänsä aikana liikkumaan, niin häntä on äärimmäisen vaikea saada innostumaan liikunnasta vanhanakaan. Pienetkin porkkanat ovat tärkeitä.
– Pieniä eläkkeitä saavia on paljon. Maksun kalleus voi olla kynnys lähteä mukaan.
– Maksuttomuus saa osallistumaan.
– Ikäihmisten liikuntakortti on elinvoimatekijä. Somerolla on hyvä palvelut. Sillä voidaan joku saada muuttamaan tänne.
– Omalla mallilla saisi Someron erottumaan muista kunnista.
– Tuupataan liikuntakorttiasia liikkeelle. Seurantaa pari vuotta; katsotaan miten toimii. Tehdään korjausliikkeitä, jos on tarvis.
– Tämä asia pitää hoitaa. Se on ollut niin kauan vaiheessa. Näytetään, että me vanhusneuvostossa olemme tosissamme tämän asian kanssa. Ikäihmisten liikkuminen on tärkeä asia.
Pohdittavana on myös, miten ranneke, kortti, maksuttomuus tai osa-maksullisuus rajataan. Joissain kunnissa etuuden saa 65-vuotiaana, joissain 70 tai jonkin muun ikäisenä.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa saa henkilön liikunnan pariin, sen parempi. Siitä tulee tottumus, joka jatkuu läpi elämän.
– 65 olisi hyvä ikäraja liikuntakortille.
– Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vuosittain. Monipuolinen liikuntaharjoittelu on kaatumisen tehokkain ehkäisykeino.
– Riittävällä liikunnalla voitaisiin ehkäistä noin kolmannes lonkkamurtumista.
– Liikunnalla vältetään lonkkaleikkauksia; liikuntaa harrastava toipuu paremmin murtumista.
– Liikunta on lääke ja apu moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, verenpaineeseen, dementiaan…
Suomalaiset ikäihmiset liikkuvat keskimäärin varsin vähän.
– UKK-instituutin mukaan alle 75-vuotiaista noin 11 prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti, yli 75-vuotiaista 2 prosenttia.
– Someron kotihoidon piirissä on heitä, joilla päivässä tulee korkeintaan 150 askelta päivässä. Se on karua tietoa.
– Hyvä miettiä myös, millä tavalla saadaan vietyä kotiin liikuntapalveluja heille, joilla ei ole lähellä uimahallia, kuntosalia eivätkä pääse kotoaan lähtemään.
– Kaikki eivät ole innokkaita käyttämään uimahallia ja kuntosaleja. He haluavat toisen, vaikka ohjatun kävelyhetken.
– Maksuttomia palvelujakin tulee kehittää ja tuoda esiin, esimerkiksi ulkoilureittejä ja pyöräilyreitistöjä.
Somerolla on tällä hetkellä useita hankkeita ja ohjelmia, joilla pyritään saamaan vähän liikkuvat innostumaan liikkuvammasta elämäntavasta. Yksi on liikuntaneuvonta tai niin kutsuttu elintapaneuvonta. Siellä on annettu henkilökohtaista neuvontaa muun muassa liikunnasta, ruoasta ja unen tärkeydestä.
Osallistuneita on riittänyt. He ovat pääosin eläkeikäisiä.
On Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa ja muita juttuja, joilla innostetaan liikunnan pariin.
Entä kenelle kortti suunnataan; vain ikäihmisille, entä työttömät, nuoret tai jotkin erikoisryhmät?
– Esimerkiksi työikäiset, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä voisivat olla etuuden saajia. Heidän kannustamisensa itsensä hoitoon olisi tärkeää.
– Vammaiset ja muut erityisryhmät, sydän- ja verisuonisairaat on otettava huomioon. He tarvitsevat liikunnan lisäämistä.
Onko etuus kaikkien saatavissa vai ainoastaan somerolaisten? Tähän vanhusneuvoston viesti oli selvä: vain somerolaisten. Muut kunnat voivat ostaa palvelua Someron kaupungilta.
Laskelmien mukaan Someron uimahallin ja kuntosalin käyttäjistä noin 30 prosenttia on eläkeläisiä.
Normaalivuosina Someron uimahallissa on ollut noin 75 000 kävijää. Koronavuosien, -rajoitusten ja hallin kiinniolon takia kävijöitä oli viime vuonna 38 000. Vapaa-aikapäällikön mukaan sekin on hyvä tulos vaikeina aikoina.
– Hienolla uimahallilla soisi olla enemmän käyttäjiä. Jospa saisimme halliin enemmän väkeä liikuntakortin kautta, pohti vanhusneuvosto.