Teksti ja kuvat Timo Kalenius
Somerolle avattiin huhtikuun alussa vastaanottokeskus vastaanottamaan Ukrainasta sotaa pakoon lähteneitä ihmisiä. Pakolaisia onkin saapunut ja tilat alkavat olla täynnä. Tämä on aiheuttanut myös ongelmia, koska joitakin tarvikkeita vaatteista huonekaluihin ja sänkyihin ei ole riittänyt kaikille, eikä lahjoitusten koordinointikaan ole onnistunut toivotulla tavalla.
Kotokunta ylläpitää vastaanottokeskuksia maahanmuuttoviraston toimeksiannosta, ja se vastaa myös Someron keskuksen toiminnasta. Kuntalaisille pidettiin info- ja keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin ja kerrottiin keskuksen toiminnasta ja tämänhetkisestä tilanteesta.
Asiaa esittelivät ja kysymyksiin vastasivat Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve, yksikön johtaja Jussi Toopakka, Kotkan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio ja Someron keskuksen ohjaajat Kaisa Orbinski sekä Johanna Ahlberg.
Juhani Pälve kertoi, että uutisointi asian ympärillä on ollut nyt erilaista kuin esimerkiksi 2015, kun Suomeen saapui pakolaiskriisin seurauksena paljon pakolaisia.
– Nyt kaikki ymmärtävät millaisista oloista ja miksi ukrainalaiset ovat joutuneet lähtemään.
Ukrainalaiset ovat myös vuolaasti itse kiitelleet medioissa suomalaisia kaikesta avusta mitä ovat saaneet ja miten heidät on otettu vastaan.
Vastaanottokeskusten tilanteesta Pälve totesi:
– Kun keskuksia perustetaan nopealla aikataululla, ei kaikki ole ollut valmista eikä kaikki ole mennyt niin kuin olisi toivottu. Mutta näin on ollut myös muilla toimijoilla, kuten mediasta olemme saaneet lukea. Tilanne Suomessa on tällä hetkellä se, että pakolaisia on tullut maahan noin 20 000, ja sisäministeriön arvio koko määrästä, jota meille olisi tulossa, liikkuu 40 000–80 000 paikkeilla.
Suomalaiset haluavat auttaa ukrainalaisia hädän keskellä, ja viranomaiset saavat asiasta paljon yhteydenottoja. Vastaanottokeskuksissa ei ole yleensä mahdollisuutta käsitellä isoja määriä tavara- ja vaatelahjoituksia, vaan ne ohjataan keskitetysti muualle. Somerolla lahjoitukset ohjattiin työpaja Ecotekolalle, joka täyttyi melko nopeasti, eikä sinne tällä hetkellä oteta vastaan tavaraa.
– Vastaanottokeskuksilla on hyvin selvät palvelukriteerit, jotka ovat maahanmuuttoviraston määrittelemiä. Mediassa on kuitenkin kirjoiteltu paljon puutteista, joita keskuksissa on ollut, koskien huoneiden kalustamista, valaistusta, ikkunaverhoja sun muuta. Voin sanoa, että kun jostain puuttuu esimerkiksi 50–100 sänkyä, niin ei niitä kovin nopealla aikataululla mistään saa, ei edes Ikeasta, kertoi Autio.
– Olemme pyrkineet varmistamaan, että huoneista löytyy tarpeelliset huonekalut ja ruoan valmistukseen tarvittavat astiat ja välineet, tämä on peruslähtökohta. Itselleni tämä on kolmas pakolaiskriisi, jossa olen mukana ja tässä liikutaan ihan erilaisissa ihmismäärissä kuin aiemmin, ja tämänkin vuoksi tilanne on todella haastava.
– Iso kysymys on myös, miten EU reagoi tilanteeseen eli tuleeko tässä jossain vaiheessa niin sanottu taakanjako, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että EU kysyy jäsenvaltioilta, kuinka paljon ne pystyisivät pakolaisia vastaanottamaan. Pakolaisia tulee päivittäin koko ajan lisää. Suuri osa menee yksityismajoitukseen joko tuttavien luokse tai tarjottuihin asuntoihin. On hienoa, että ihmiset ovat valmiita auttamaan tänne saapuvia pakolaisia, lisää Autio.
Paikalle saapuneella runsaslukuisalla yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja niitä tulikin melko runsaasti.
Sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun viitattiin ja ihmeteltiin, onko se oikea kanava tiedon jakoon, sillä siellä saadaan asioista helposti väärä käsitys tai jaetaan jopa virheellistä tietoa.
– Somekeskusteluun voin vastata, että yksikään vastaanottokeskuksen työntekijä ei ota niihin osaa, eikä jaa mielipiteitään tai ohjeita siellä. Meillä on eri kanavat, joissa tietoa jaetaan ja kysymyksiin vastataan, totesi Autio.
Kysyttiin myös vastaanottokeskuksen huoneista, joissa olisi ollut puutteellinen valaistus, puuttunut astioita ja patjoja. Todettiin myös, että perheet eivät olisi uskaltaneet pyytää apua, vaikka lapset pelkäsivät pimeässä nukkumista.
– Olen itse käynyt tarkastamassa jokaisen huoneen, enkä tunnista tätä tilannetta. Valaistus on ollut kaikissa huoneissa kunnossa ja myös astiasto sekä patjat löytyvät kaikille, jotka huoneessa majoittuvat, eli tuo väite ei pidä paikkaansa, totesi Pälve.
– Olemme myös viimeviikolla käyneet Kaisa Orbinskin kanssa melkein kaikki huoneistot läpi ja kysyneet ihmisiltä, onko heillä puutteita tai mitä he mahdollisesti tarvitsisivat, eli kyllä heihin ollaan yhteydessä, ja asiat hoidetaan kuntoon, jos puutteita ilmenee, lisäsi Ahlberg.
