Aarremaamme, jossa mielikuvituskaan ei ole rajana

0
Anne Turkulainen (vas.), Piritta Kämi-Conway ja Keanne van de Kreeke saivat yhdessä oppilaidensa kanssa ajatuksen luoda kuvaseinän, jonka äärelle katsoja voi pysähtyä voimaantumaan.

Teksti ja kuvat Olli Luukkola

Someron kaupunginkirjastoon avautui Lasten ja nuorten taidekoulun sekä Me ja muut maailmantaitelijat -ryhmien yhteinen kevätnäyttely Aarremaamme.
– Aarremaa-ajatus sai alkunsa siitä, kun pohdimme yhdessä opettajien Piritta Kämi-Conwayn ja Keanne van de Kreeken sekä oppilaiden kanssa meitä voimaannuttavia asioita ja sitä, mitkä ovat voimavarojamme. Yhdessä saimme ajatuksen, että voimavaramme on unelmointi; voimme mielikuvissa mennä paikoista toiseen, ja voimaantua mielikuvituksen varjolla, suunnittelijaopettaja Anne Turkulainen avaa näyttelyn taustoja.
Viimeiseen pariin vuoteen vastaavia näyttelyitä ei ole voitu järjestää kuin virtuaalisesti. Vaikka virtuaalinen toteutus sisältää myös hyviä puolia, mahdollistamalla esimerkiksi eri paikkakunnalla tai toisessa maassa asuvien sukulaisten osallistumisen näyttelyyn, kaipuu oikean näyttelyn äärelle on yhdistänyt niin opettajia kuin oppilaita.
Näyttelyn avautumisen yhteydessä jaettiin ruusut, stipendit ja Taidekoulun päättötodistukset seitsemälle oppilaalle. Päättötodistuksen saadakseen pitää takana olla 500 tuntia Taidekoulua. Nopeimmillaan kyseinen määrä tunteja on mahdollista saavuttaa kahdeksassa vuodessa.
Siinä ajassa itse kukin ehtii oppia paljon taiteesta ja kehittyä sen tekemisessä. Turkulaisen mukaan Taidekoulun päätavoite ei ole kuitenkaan luoda taiteilijoita, vaan muun muassa kasvattaa, kehittää luovaa ajattelua sekä harjoituttaa kädentaitoja.
– Taiteen tekeminen on fyysistä työskentelyä, käsien ja ajattelun yhteistyötä, mutta ennen kaikkea tapa olla maailmassa, tässä hetkessä. Taidekoulussa on pyritty voimaantumaan harrastuksen avulla; pysähtymään hetkeen ja tunnistamaan omia voimavaroja, Turkulainen totesi puheessaan päättötodistusten vastaanottajille.
Tilaisuutta säesti huilullaan Aila Haho soittaen Ilon laulua, kun Julianna Hellsten, Elina Jaakkola, Veera Luhtala, Ksenija Nesterova, Immi Ryhtä, Iina Stark ja Jasmin Taivassalo saivat hakea ansaitsemansa päättötodistukset.
Heidän päättötyönsä ovat esillä Aarremaamme-näyttelyn yhteydessä. Niiden teossa ei kuitenkaan ole pyritty noudattamaan yhteistä teemaa, vaan ideat teoksiin ovat lähteneet kumpuamaan tekijöistä itsestään.
Päättötodistuksen saaneet Veera Luhtala ja Jasmin Taivassalo ovat kumpikin aloittaneet Taidekoulun jo ensimmäisellä luokalla. Tänä aikana he ovatkin tottuneet jo esittelemään töitään näyttelyissä, eikä teosten tuominen tuntemattomien kävijöiden ihailtavaksi aiheuta enää perhosia vatsaan.
– Kyllä se loppujen lopuksi on aika vapauttava fiilis saada se työ valmiiksi, kun sitä on niin pitkään tehnyt, Luhtala kuvailee.
Teoksia on todella tehty pitkään; päättötöitä on hiottu huippuunsa viimeisen puolen vuoden ajan. Itse tekovaiheen lisäksi ajanjaksoon sisältyy myös muun muassa taustatiedon hakua ja idean kypsyttelyä, joka useimmiten on suurin haaste.
– Alkuun ei oikein tiennyt, mitä haluaisi tehdä tai mitä haluaa teoksellaan ilmaista. Kun antoi ajatuksiensa rauhoittua hetken aikaa, pian se idea siitä kehkeytyi, Taivassalo selkeyttää.
Vaikuttaviin lopputuloksiin pääsee tutustumaan 15. toukokuuta asti kirjaston Parvigalleriassa.