Saara Hirvisalon luomat Lohenlaulu, Saga ja Kiertolainen mukana näyttelyssä
Somerolainen Saara Hirvisalo on mukana Kuosien juhlaa -näyttelyssä, jossa annetaan kunniaa 1930–1980-lukujen kuoseille ja niiden suunnittelijoille. Forssan kirjaston näyttelytilassa Vinkkelissä on esillä 16 suunnittelijan, naisia kaikki tyynni, väri- ja kuviokylläisiä kankaita. Vintage-kankaat on laittanut esille tekstiiliyrittäjä ja kuoseja keräilevä Maria Jernkvist yhdessä Forssan museon kanssa.
Tukholmassa asuva Jernkvist toteaa, että ehkä sodan jälkeen suunnittelijoilla oli kaipuu johonkin uuteen ja erilaiseen. Sodan synkkyys ja harmaus muuttui värikylläiseksi ilotteluksi kankailla.
– Oli ollut puutetta ja väritöntä. Yhtäkkiä kaikki oli mahdollista, pohtii Saara Hirvisalo, joka oli suunnittelijana Tikkurilan Silkillä 1965–1971, ja sitten jäi freelanceriksi ja suunnitteli kuoseja muun muassa Finlaysonille, Tampellalle ja FinFlarelle.
Näyttelyn kokoaja Jernkvist on myös toimittaja. Sysäys näyttelyn kokoamiseen virisi, kun hän haastatteli 2019 tekstiilitaiteilija Saara Hirvisaloa ruotsalaiseen Scandinavian Retro -lehteen. Hirvisalo oli yllättynyt haastattelupyynnöstä.
– Saarasta tuntui kuin hänet olisi unohdettu. Samalla tavalla oli kokenut haastattelemani Kerstin Ratia, joka oli ollut Marimekolla suunnittelijana, kertoo Maria Jernkvist.
Hän tuumi, että varmaan monista muistakin naissuunnittelijoista saattaa tuntua samanlaiselta.
– Mielellään puhutaan miesten töistä, suuruuksista, kuten Timo Sarpanevasta, Tapio Wirkkalasta, mutta harvoin naisten ansioista. Marimekon Armi Ratia nostetaan kyllä esille, ja viime vuosina Maija Isola unikkokuvioineen, mutta oli paljon muitakin rohkeita naisia, jotka luottivat omaan näkemykseensä. Heidät, jotka toivat kuoseillaan maata ja sen osaamista maailmankartalle, ansaitsee nostaa esiin, kiittää Jernkvist naisjoukkoa kulttuuriperinnöstä.
Näyttelyssä on myös joitakin ruotsalaisten suunnittelemia kuoseja. Ne erottaa suomalaisista.
– Ruotsalaisissa värit ovat pehmeämpiä ja vaaleampia. Suomalaisten kankaissa on rohkeampia kuvioita ja väkevämpiä värejä. Väreissä on ehkä enemmän mustaa seassa, aprikoi Jernkvist.
Hän sanoo ruotsalaisten ihailevan edelleen suomalaisia retrokankaita. Usea suomalainen on suunnitellut kankaita myös ruotsalaisille yrityksille.
Nykyään 1950–1970-lukujen kankaat ovat suuressa huudossa keräilijöiden keskuudessa. Maria Jernkvist on hankkinut itselleen kaapit täyteen suomalaisia ja ruotsalaisia retrokankaita. Hän on etsinyt tietoa kuoseista ja niiden suunnittelijoista. Hän jakaa tietoa eteenpäin blogissaan ja hänellä on nettikauppa. Näyttelyn kankaat ovat suurimmaksi osaksi Jernkvistin omista kokoelmista.
Nuorena Saara Hirvisalo ihaili tekstiilitaiteilija Viola Gråstenia ja Dora Jungia. Hänestä he olivat ilmiöitä, joita ihailla kaukaa.
– En olisi voinut kuvitella olevani samassa näyttelyssä heidän luomustensa kanssa. Hienoa, että vielä tämän ikäisenä saan kuulla, että tekemääni työtä arvostetaan ja sitä halutaan nähdä, kiittää Hirvisalo.
Jokin aika sitten hän näki designhuonekalujen valmistaja ja maahantuoja Skannon esitteessä 1960-luvun sohvan, jonka sekä selkänojan että istuinosan tyynyt oli verhoiltu tutunnäköisellä kuosilla. Se oli Hirvisalon suunnittelema Hyrrä-kuosi.
Hirvisalon kuosien tavaramerkki on voimakkaat, puhtaat värit ja pyöreät muodot.
– En pidä itseäni piirtäjänä. Värit ja kuviot ovat olleet minun juttuni.
Hirvisalon kankaissa on ollut usein ja useita ympyröitä, jotka muodostavat jatkumon. Hän sanoo, että onnistuneessa kuosissa tuntuu kuin pinta juoksee ja liikkuu. Hirvisalo on luonut kankaalle liikettä.
Vilkas mielikuvitus on ollut hänen inspiraationsa lähde. Työssään hän sai käyttää vapaasti luovuuttaan.
Saara Hirvisalo oli tuottelias ja monipuolinen suunnittelija. Hänen suunnittelemiaan kuoseja on nähty anorakeista tapetteihin.
– Joka vuosi tehtailla esiteltiin asiakkaille ja jälleenmyyjille kankaiden ja kevät- ja syysmallistot. Ihmekös tuo, että on tullut suunniteltua niin paljon.
Kuosien juhlaa -näyttely
– näyttely on avoinna 3.6. saakka Forssan kirjaston yläkerrassa, näyttelytila Vinkkelissä
– esillä on 16 suomalaisen ja ruotsalaisen naissuunnittelijan kankaita, muotituotteita, luonnoksia, kuvia, lehtiartikkeleita sekä tietoa suunnittelijoiden urasta ja näkemyksistä
– mukana kuoseja muun muassa suunnittelijoilta: Dora Jung, Viola Gråsten, Ulla Ericson, Lena Rewell, Kaarina Kellomäki, Saara Hirvisalo, Kerstin Ratia, Raili Konttinen, Anneli Airikka-Lammi, Katariina Metsovaara-Heikinheimo, Göta Trägårdh, Birgitta Hahn
– näyttelyn on koonnut Maria Jernvist yhdessä Forssan museon kanssa
Saara Hirvisalo
– syntynyt 1937 Rovaniemellä
– opiskeli 1958–1961 Ateneumissa tekstiilipuolella, opettajina muun muassa Kaj Frank , Kirsti Ilvessalo , Runar Engblom, Hulda Potila ja Kirsti Rantanen
– työskenteli 1961–1965 Marimekon myymälässä
– 1965–1971 pääsuunnittelijana Tikkurilan Silkillä, joka oli 1960-luvulla Pohjoismaiden suurin juhlavien jacquard-kudottujen kankaiden valmistaja
– vuonna 1971 ryhtyi freelanceriksi ja suunnitteli kuoseja muun muassa Finlaysonille, Tampellalle, Porin Puuvillalle, Finn-Flarelle, Golden Finnille ja Ahlströmille
– hänen luomiaan kuoseja ovat esimerkiksi Lohenlaulu, Saga, Titaani, Kiertolainen, Melina, Ruori, Karnevaali, Tasetti, Loitsu, Karamelli, Viikinki, Herttua, Hyrrä, Medaljonki, Taskukello
– hänen suunnittelemiaan kuoseja on ollut erityisesti vaate- ja huonekalukankaissa, joista on tehty mekkoja, puseroita, leninkejä, mutta myös verhoja, pöytäliinoja, verhoiluja sohviin ja nojatuoleihin, jopa tapetteja
– lahjoittanut Vantaan kaupunginmuseoon suuren määrän suunnittelemiensa kankaiden näytekansioita sekä kuusi painokankaista valmistettua pukua, Design-museossa kymmenkunta jacquard-kankaista valmistettua asua
– palkittu kultamitalilla muun muassa Yhdysvalloissa Sacramenton tekstiilinäyttelyssä; palkitut huonekalukankaat olivat Herttua, Ruori ja Medaljonki
