Sairaat kulkurikissat levittävät tauteja asuntoalueilla

0

Rankkulan, Jaatilan ja Okkerin asuntoalueilla elelee kissapopulaatio, jolla on todettu useita sairauksia, eikä omistaja tai omistajat ole tiedossa. Kulkukissat voivat levittää tauteja myös lemmikeihin, joten Someron Eläinapuyhdistys kehottaa pitämään kotikissat sisällä tai rakentamaan niille pihoille häkkejä.
Vapaaehtoiset ovat kahden vuoden ajan loukuttaneet näiltä keskustan tuntumassa olevilta asuntoalueilta noin 20 kissaa.
– Mistään ei ole tullut niin huonokuntoisia ja sairaita kissoja kuin sieltä, kummastelee eläinapuyhdistyksen puheenjohtaja Janna Tyni.
– Osa kissoista on jouduttu lopettamaankin eläinsuojelullisista syistä.
Kissoja on tullut eniten Rankkula 3:n alueelta ja siellä on edelleen sairaita kissoja, joten loukutukset jatkuvat. Kissojen omistajaa tai omistajia yritetään löytää.
– Meihin voi ottaa ihan rohkeasti yhteyttä. Meillä on tarkoitus auttaa myös mahdollista omistajaa, joka todennäköisesti on pulassa kissojen kanssa. Me emme tuomitse ketään, vaan haluamme auttaa, rohkaisee Tyni.
Esimerkiksi viime kesänä Someron Eläinapuyhdistys toimitti löytöeläinkotiin kolme kissaa Rankkulasta: emon ja pennun sekä aikuisen kollin.
– Toinen aikuisista kissoista kärsi selkeästi flunssasta. Silmät vuotivat ja kissa oli apaattinen. Silmäeritteestä otetussa näytteessä kasvoi mycoplasma felis. Se on yksi yleisimmistä kissaflunssan aiheuttajista ja sen hoitona on kuukauden pituinen vahva antibioottikuuri.
Tänä vuonna on otettu talteen kolme kissaa, mutta edelleen alueella on ainakin toiset kolme, jotka eivät tiettävästi kuulu kenellekään naapurustossa.
– Kaksi tänä vuonna talteen otetuista kissoista jouduttiin lopettamaan. Kissojen kunto oli niin huono, että eutanasia oli ainoa ratkaisu.
– Viimeksi talteen otetulla kissalla on myös flunssan oireita ja se on myös FIV-positiivinen. Sillä on kuitenkin vielä vahva elämänhalu, joten yritämme pelastaa sen, kertoo Tyni.
Osalla muistakin kissoista on FIV-testi näyttänyt plussaa. FIV on samantyyppinen virus kuin ihmisen HIV, sillä erotuksella, että tähän kissojen tautiin ei ole lääkitystä. Hyvällä hoidolla FIV-positiivinen kissa voi kuitenkin elää pitkän ja hyvän elämän.
– FIV-positiivista kissaa ei kuitenkaan saisi päästää vapaasti ulkoilemaan, koska se tartuttaa muita kissoja.
Yleisimmin FIV tarttuu kollien välisissä reviirikiistoissa puremahaavoista. Naaraskissat saavat yleensä tartunnan parittelussa. Joskus FIV voi tarttua ruokakupistakin.
Koska sairaita kissoja on esiintynyt asuntoalueilla pitempään, yhdistys kehottaa kissanomistajia tutkituttamaan lemmikkinsä.
– Varsinkin Rankkula 3:n alueella vapaasti ulkoilevat kissat olisi syytä viedä pikimmiten eläinlääkärintarkastukseen. Aikaa varatessa on kerrottava, että kissa on ulkoillut alueella, jossa on ollut FIV-kissoja, mycoplasmaa, kalikia ja kissaflunssaa sekä että alueen kissoilla on tavattu myös väiveitä, Tyni ohjeistaa.
Hänen mukaansa kissojen rokotukset on hyvä pitää ajan tasalla, vaikka kaikkiin näihin sairauksiin ei rokotetta olekaan.
– Jos kissalla on flunssan oireita, pitäisi ehdottomasti selvittää syy. On tärkeää tietää oireiden aiheuttaja, jotta kissa saa oikean hoidon. Väärä antibiootti ei tehoa, tai se voi vaihtoehtoisesti tehdä kissan oireettomaksi vähäksi aikaa, mutta oireet kyllä palaavat takaisin.
Esimerkiksi mycoplasmaa ja klamydiaa hoidetaan kuukauden doksisykliini-kuurilla. Virusten hoidossa taas vitamiinit ja hivenaineet ovat tärkeitä.
Tämän kevään vitsauksena ovat olleet myös väiveet. Ne ovat kissojen ulkoloisia, jotka aiheuttavat joskus sietämätöntä kutinaa.
– Viimeisin loukkuun saatu kissa oli niin keskittynyt itsensä raapimiseen, että se ei oikeastaan edes huomannut olevansa vangittuna. Tällä kissalla oli jo niin paljon väiveitä, että niiden kuhinan kissan iholla saattoi nähdä paljain silmin, Tyni kuvailee.
Eli hyvin todennäköisesti Rankkula 3:n alueella ulkoilevilla kotikissoillakin on väiveitä.
– Eläinlääkäriltä voi pyytää kissalle väivelääkkeen tai reseptin siihen. Tehokkaimmat väivelääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Kaikki talouden kissat tulisi lääkitä samaan aikaan, oli oireita tai ei, neuvoo Tyni.
Eläinapuyhdistyksen väki ei osaa arvioida, mistä esimerkiksi Rankkula 3:n pihoille ilmestyvät sairaat kissat ovat lähtöisin.
– Se on meille täysi mysteeri. Epäilemme, että alueella saattaa olla pihapiiri, jossa kissat voivat lisääntyä vapaasti.
Hänen mukaansa kissat ovat olleet poikkeuksellisia muihin talteen otettuihin populaatiokissoihin nähden.
– Kissat ovat olleet iäkkäitä, 5–10-vuotiaita. Yleensä luonnon armoilla olevat kissat ovat nuoria, maksimissaan 4–5-vuotiaita, koska kissa ei elä Suomen luonnossa pitkään.
– Näillä kissoilla ei kuitenkaan ole ollut paleltumia, joten on vahva epäilys siitä, että ne pääsevät johonkin suojaan ja joku ehkä jopa ruokkii niitä, pohtii Tyni.
Hänen mukaansa osa Rankkulan asukkaista ruokkii kotikissojaan pihalla, ja tällainen ilmainen buffet-pöytä houkuttelee muitakin kissoja ruokailemaan.
– Eli varsinkin ne kissat, joita on ruokittu ulos, ovat suurimmassa vaaravyöhykkeessä sairastua. Ne ovat saattaneet syödä samoista kupeista sairaiden kulkurien kanssa.
Koska kissojen alkulähde ei ole tiedossa, on kulkukissojen loukuttaminen Rankkulasta ja sen lähialueilta Tynin mukaan ikuisuusprojekti.
– Pitäisi löytää se tila, josta ne tulevat. Se voi olla myös autiotila. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että kissojen omistajat ikääntyvät tai kuolevat, ja lopulta kukaan ei kykene hoitamaan vaikkapa navetan ylisillä asustelevia kissoja. Kissapopulaatio voi kasvaa suureksikin.
– Jos tiedät näiden kissojen alkuperän, ole yhteydessä valvontaeläinlääkäri Veera Hovilaan tai eläinapuyhdistyksen väkeen, Tyni kehottaa.
– Kissaongelma on ollut kohtuuttoman raskasta niille Rankkula 3:n asukkaille, joiden pihoille nämä onnettomat kissat ovat päättäneet muuttaa. Kaikki varmasti tietävät, miltä kollin pissa haisee, ja kollit merkkaavat niin leikkimökkien kuistit, autokatokset kuin klapipinotkin. Talvella on ”mukava” hakea takkapuut sisälle lämpiämään ja huomata, kun aromikas ”tuoksu” alkaa levitä koko taloon.
– Asukkaita on myös ahdistanut onnettomien kissojen kurja kohtalo: ei ole mukavaa seurailla sairaan ja väiveisen kissan elämää lähietäisyydeltä.
Someron Eläinapuyhdistys onkin saanut paljon kiitosta siitä, että on olemassa taho, joka auttaa kissaongelman kanssa. Yhdistys loukuttaa kissoja vain kiinteistönomistajan pyynnöstä ja luvalla.
– Se harmittaa, kun vapaaehtoiset tekevät kovasti työtä, jotta saadaan kissat talteen ja sitten kuluu korkeintaan pari kuukautta, kun pihapiiriin muuttaa uudet, entistä räkäisemmät kissat, Tyni harmittelee.
Hän muistuttaa, että leikkaamattomia kissoja ei yleensäkään pitäisi päästää vapaasti ulkoilemaan ja lisääntymään.
– Leikkaamattomien kissojen reviirit ovat laajoja ja ne joutuvat reviirikiistoihin muiden kissojen kanssa. Puremahaavat usein tulehtuvat.
Tyni muistuttaa, että vaikka kissaa pidetään maalla hyötyeläimenä, joka pitää hiirikannan kurissa, niin kissa tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa.
– Leikkautus ja säännölliset rokotukset ovat tärkeitä. Leikattu kissa pyytää kyllä hiiriä siinä missä leikkaamatonkin. Kissat kannattaa myös eläinlääkärikäynnin yhteydessä siruttaa ja sirutiedot rekisteröidä kissaliiton rekisteriin tai turvasiru-palveluun. Karannut kissa voi sirun ansiosta palautua kotiin ja siru helpottaa myös löytöeläinkodin työtä.
– Kun kissa rokotetaan säännöllisesti, voi eläinlääkäri samalla tarkastaa kissan suun kunnon. Joskus terveeksi luultu kissa onkin eläinlääkärin tarkastuksessa todettu huonokuntoiseksi. Kissa koettaa saaliseläimenä peitellä kivun mahdollisimman pitkään. Omistaja ei välttämättä huomaa kissan kunnon huonontumista. Se tapahtuu yleensä hitaasti ja omistaja tottuu pikkuhiljaa kissan uuteen olemukseen, eikä välttämättä ymmärrä, että sillä on jokin vialla.
Tällä hetkellä on myös se aika vuodesta, kun kissanpentuja putkahtelee sieltä täältä.
– Lähistölle ilmestyneistä kulkukissojen pennuista pitää ilmoittaa heti eläinapuyhdistykselle, koska niiden selviytymisen kannalta on tärkeää, että ne pääsevät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hoitoon, muistuttaa Tyni.
Eläinapuyhdistyksellä on koko ajan 25–50 kissaa hoidettavana.
– Omiin koteihin on lähtenyt yli 70 kissaa ja yksi koira viimeisen vuoden aikana, kertoo Janna Tyni.

Someron eläinsuojelu pähkinänkuoressa

Someron Eläinapuyhdistys auttaa somerolaisia hädässä olevia eläimiä, joista isoin työllistäjä on kissat (kissat hoidetaan kuntoon, kesytetään ja adoptoidaan vastuuntuntoisiin koteihin (p. 0400901383 / Tarja Mannervuori)

löydetyistä lemmikki- ja seuraeläimistä kuuluu ilmoittaa Someron Löytöeläinkoti Omatassuun (p. 050 5529968 ma–su klo 10–18)

eläinten kaltoinkohtelut on ilmoitettava alueen valvontaeläinlääkäri Veera Hovilalle (p. 040 6300077 tai sp. veera.hovila@fshky.fi tai elainlaakarit@fshky.fi)

kiireelliset eläinsuojeluasiat on ilmoitettava hätäkeskukseen 112 (esimerkiksi kituva eläin, käynnissä oleva eläimen pahoinpitely ym. akuutit syyt)

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän