Teksti Kirsi Seppälä, kuva Merja Ryhtä
Kun kuuntelee Someron työterveyshoitajia Kati Tuomisto-Lundbergia ja Jenni Luotoa, käy ilmi, että eri ihmiset ovat kokeneet etätöiden alun ja etätöistä toimistolle paluun hyvin eri tavalla. Se asettaa haasteita organisaation johtamiselle, mutta on myös mahdollisuus aiempaa joustavampaan työelämään.
– Ihmiset ovat kokeneet korona-ajan eri tavalla. Toisiin se on vaikuttanut paljon, toisiin ei. Siksi olisi tärkeää, että työnantajat kysyisivät työntekijöiltä, mitä heille kuuluu. Työntekijöitä kannattaa nyt kuulostella herkällä korvalla, Jenni Luoto kannustaa.
Vaikka valtakunnallinen etätyösuositus on päättynyt, ei koronaan sairastumisriski ole mennyt ohi.
– Sairaslomia tulee koronan takia edelleenkin. Toivon työnantajapuolelta ymmärrystä työntekijöiden poissaoloille ja maltillista suhtautumista niin, ettei kaikkien pitäisi hakeutua virallisiin testeihin. Esimiehillä olisi hyvä olla luottamusta työntekijöihin niin, että sairastapauksissa omailmoitus riittäisi. Näin ei kuormitettaisi terveydenhuoltohenkilöstöä sairaslomatodistusten hakemisella, Kati Tuomisto-Lundberg perustelee.
– Esimiesten kannattaa huomioida myös se, että tunnollisille työntekijöille tulee paineita, jos he joutuvat olemaan paljon pois töistä, hän jatkaa.
Osittainen etätyö avuksi
Jos etätöistä lähitöihin paluu tuntuu haasteelta, työntekijä voi yrittää sopia esimiehensä kanssa töiden tekemisestä edelleen osittain etänä ja osittain läsnä.
– Ihmiset huomaavat, mitkä asiat on hyvä tehdä hiljaisuudessa ja rauhassa. Nämä työasiat voi säästää kotiin. Ne työasiat, missä hyödytään yhteisöstä, tehdään työpaikalla, Luoto kannustaa.
Työrauhan saaminen työpaikalla riippuu tiloista ja organisaatiokulttuurista.
– Meillä maalaiskunnassa ei ole suuria avokonttoreita, vaan monella on oma työhuone. Täällä etätöistä on siten palattu yleensä omaan työhuoneeseen, missä on mahdollisuus työrauhaan, Tuomisto-Lundberg sanoo.
– Etätöissä on totuttu juomaan kahvit omassa työpisteessä, minkä vuoksi työpaikkojen kahvipöydät voivat vielä olla hiljaisia, vaikka nyt olisi mahdollisuus viettää yhteisöllisiä kahvihetkiä, hän mainitsee.
Etätöiden plussat ja miinukset
Luoto kertoo keskustelevansa monen kanssa terveystarkastuksessa myös korona-ajasta.
– Terveystarkastuksessa kartoitetaan tuki- ja liikuntaelinten vaivat ja ihmisen jaksaminen. Monen harrastukset ja liikkuminen ovat korona-aikana vähentyneet, eivätkä he ole nähneet kavereitaankaan yhtä paljon kuin aiemmin, mikä näkyy ihmisen hyvinvoinnissa ja jaksamisessa, hän sanoo.
Toisaalta varsinkin pitkänmatkalaisille etätyöhön siirtyminen on tuonut helpotusta arkeen.
– Toisille etätöiden teko on sopinut hyvin, sillä he ovat päässeet pitkistä työmatkoista ja vapaa-aika on lisääntynyt. Kaikki eivät myöskään kaipaa samalla tavalla työyhteisön tukea, vaan haluavat tehdä töitään pitkälti yksin, Tuomisto-Lundberg vertailee.
Työergonomia kuntoon
Koska korona-ajan etätöihin siirryttiin verrattain ripeästi, ei ergonomiaa aluksi ajateltu lainkaan.
– Moni aloitti etätyöt keittiönpöydän kulmalla. Kun paikat tulivat kipeiksi, moni panosti kotitoimistoon ja järjesti erillisen työtilan itselleen. Kun niskat menivät jumiin ja päätä alkoi särkeä, hankittiin sähköpöytiä, Luoto kertoo,
Vaikka työergonomia ei kotona ole paras mahdollinen, työterveyshuollosta ei ole kyselty taukojumppaohjeita. Tietotyöntekijät löytävät niitä googlaamallakin.
– Toki mekin muistuttelemme, että kannattaa pitää taukoja ja poistua koneelta. Ongelmana kotona voi olla se, ettei ole sosiaalista kanssakäymistä ja kun työkaveriakaan ei ole kahville hakemista ja palaveritkin pidetään koneella, ihminen jumahtaa helposti koneen ääreen, Tuomisto-Lundberg sanoo.
Toiveena joustava työelämä
Kun työterveyshoitajat keskustelevat työntekijöiden kanssa toimistolle paluusta, käy ilmi, että työntekijät haluaisivat jatkossakin yhdistää etä- ja lähityön sekä vapaa-ajan ja työnteon aiempaa joustavammin.
– Vaikka joku kokee kaipaavansa työpaikan sosiaalista yhteisöä, hän voi silti toivoa, että jatkossakin voisi tehdä myös etätyötä, vaikkakaan ei joka päivä. Joustavuutta tarvitaan enemmän niin, että toimistolla voitaisiin tehdä työtä, jossa tarvitaan työkavereita ja etätyönä niitä töitä, joissa työrauhasta on hyötyä, Luoto vertailee.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta
Kaikkien työtä koronapandemiaan varautuminen ei muuttanut mitenkään, sillä töitä ei ole voinut siirtää etänä tehtäväksi. Esimerkiksi tehtaiden kokoonpanolinjojen työntekijät ja kauppojen kassat ovat olleet päivittäin työpaikoillaan.
Toimistolle palaavien etätyöläisten paluusta puhutaan paljon. Työntekijöitä, jotka eivät voineet siirtyä etätöihin, ei juurikaan julkisessa keskustelussa huomioida.
– Sosiaali- ja terveyspuolella on korostunut se, etteivät työntekijät ole voineet siirtyä etätöihin. Vaikka mitä puhuttaisiin uutisissa, sote-alalla on ollut pakko mennä töihin. Työntekijöitä on pelottanut oma sairastuminen ja se, että veisi koronan töistä kotiin ja sairastuttaisi lähimmäisensä, Luoto tietää.
Tuomisto-Lundberg näkee, että sote-alalla on väsymystä nähtävissä. Kun koronan kanssa on opittu elämään, alkoi hoitajien lakko ja sen myötä vuorovaihtokielto.
– Vaikka hyvän asian puolesta taistellaan, se kuormittaa ja väsyttää paikallistasolla, hän toteaa.
Tee mukavia asioita
Työterveyshoitajat kannustavat tekemään itselleen mieluisia asioita vapaa-aikanaan.
– Jaksamista edesauttaa vapaa-ajan käyttäminen mieluisaan tekemiseen, terveelliset elämäntavat ja riittävästä nukkumisesta huolehtiminen, Tuomisto-Lundberg sanoo.
– Jos tilanne ahdistaa ja huolet kasautuvat, kannattaa vahvistaa omia voimavaroja ja mielenhallintaa sekä käyttää rentoutumiskeinoja. Tarvitaan armollisuutta omaa itseä kohtaan ja sitä, että keksii omaan päivään asioita, mistä saa kepeän olon. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla tehdä asioita, jotka keventävät oloa. Kannattaa miettiä, mistä itse pitää, oli se sitten musiikin kuuntelua, saunomista tai ulkoilua, Luoto jatkaa.
Jos terveystarkastuksessa herää huoli, työterveyshoitajat ohjaavat työterveyslääkärille tai työpsykologille. Heillä on tarjota konkreettisia työkaluja ahdistuksen purkamiseen. Yksi olennainen keino on asioista keskustelu. Siihen monella on ollut aiempaa vähemmän mahdollisuuksia, kun esimerkiksi harrastukset ovat olleet tauolla ja ihmisiä ei ole juuri voinut nähdä.
– Lääkäri selvittää, alentaako fyysinen ongelma toimintakykyä tai terveydentilaa. Samalla mietitään, tarvitaanko lääkitystä tai erikoissairaanhoitoa tai onko tarvetta pitää sairauslomalla taukoa työstä, Tuomisto-Lundberg selventää.