Someron Yrittäjien jäsenillassa pohdittiin, miten somerolaista yrityselämän elinvoimaa voitaisiin parantaa. Ideoita lenteli yhteistyöstä verkostoitumiseen naapurikuntien yrittäjien kanssa. Yhdistyksen hallitus sai tulevaa käsittelyä varten kahdeksan isoa paperiarkillista ajatuksia ja ehdotuksia.
Esille nousi myös se, miten tärkeä taustatuki ja -voima paikalliset yrittäjäyhdistykset sekä tietysti elinkeinoelämän järjestö Suomen Yrittäjät ovat yrittäjyydelle. Yrittäjät on pienten ja keskisuurten yritysten etujärjestö, johon kuuluu noin 115 000 jäsenyritystä eri puolilta Suomea ja eri toimialoilta.
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter otti illan aikana esille ajankohtaisia asioita.
– Kun kuvittelimme päässeemme koronasta, tuli sota.
Erityisesti kuljetus- ja koneyrittäjät ovat Munterin mukaan kovien haasteiden edessä polttoainekustannusten, mutta myös muiden kustannusten hinnannousujen kanssa.
Ja tämä päälle uutta haastetta tuo myös vuodenvaihteessa voimaan astuva sote-uudistus. Miten alalla toimivat yritykset pystyvät tuottamaan ja tarjoamaan palveluitaan?
Myös kevään eduskuntavaaleista käydään keskusteluja.
– Meidän tavoitteemme on saada yrittäjäteemat mukaan keskusteluihin vaalikentille, ja sitä työtä tehdään jo nyt, kertoi Munter.
Somerolla on Hanna Munterin mukaan yhä tärkeää rakentaa yrittäjäolosuhteita paremmiksi.
Munter iloitsi siitä, että kevään yrittäjäbarometriin saatiin Somerolta ihan hyvä vastaajajoukko, joten tuloksilla voidaan katsoa olevan myös merkitystä.
Kyselyyn vastasi Varsinais-Suomessa 962, yrittäjää, joista 37 Somerolta.
Kyselyssä yrittäjät saivat muun muassa antaa palautetta ja arvioida oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa.
Somero sai elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista keskiarvon 2,97 (asteikko 1–5). Parhaan arvosanan Varsinais-Suomen kunnista sai Lieto, 4,35 ja huonoimman Taivassalo, 2,33. Maakunnan kuntien keskiarvo oli 3,26 ja koko maan 3,02.
Suunnilleen samaa linjaa toteutui kyselyssä muutkin osa-alueet, sillä esimerkiksi kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys sai arvosanakseen 3,08 (Varsinais-Suomi 3,25), hankintapolitiikka 2,76 (3,01), yrityspalvelut 2,86 (3,30) ja elinkeinopolitiikan asema kunnassa 2,89 (3,24).
Yrityspalveluista Somerolla nostettiin tärkeimmiksi verkostoituminen, koulutukset ja aloittavan yrittäjän palvelut. Näiden lisäksi arvostettiin myös rahoitus- ja investointineuvontaa, sujuvia lupapalveluita, yrityksen tilaratkaisuja ja sekä yritysmentori- tai kummitoimintaa.
Uusien yritysten hankinnassa Somero on onnistunut selvästi suurimman osan mielestä huonosti tai erittäin huonosti.
Sen sijaan se, miten kunnan päätöksenteossa otetaan huomioon vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin, jakoi vastaajat puoliksi: hyvin tai kohtalaisesti 50 % ja huonosti tai erittäin huonosti 50 %.
Kunnan kyvyn hoitaa työllisyyspalveluita näki hyväksi vain 19 prosenttia vastaajista.
