Baddingin kotitalon talkooremontti valmis

1

 

– Kyllä töllin pitäisi pysyä pystyssä nyt ainakin seuraavat sata vuotta, kertoo Rauli Badding Somerjoen kotitalon kunnostustalkoiden puuhamies, toimittaja-muusikko Kai Merilä.

Someron suuren pojan Rauli Badding Somerjoen kotitalon remonttitalkoot ovat nyt päättyneet. Hankkeen puuhamiehenä toiminut somerolainen Kai Merilä kehuu lopputulosta erittäin onnistuneeksi.
– Tässä meinaa mennä puhua pölpöttämään tottunut viihdetoimittaja ihan sanattomaksi. Mä oikeasti uskon, että kun Baddingin kotitalo on nyt kunnossa, niin se on ylpeyden aihe meille kaikille somerolaisille. Jos se olisi mädäntynyt pystyyn, voitaisiin meitä pitää lievästi sanoen saamattomina.
Erityisesti Merilä nostaa esiin rakennusurakoitsija Joni Tammisen.
– Kun aikoinaan toin julkisuuteen huoleni Baddingin kotitalon surkeasta kunnosta ja remonttitarpeesta, Tammisen Joni otti meikäläiseen ensimmäisenä yhteyttä. Hänellä oli sama visio kuin minulla: Badding-talo on sellainen monumentti, mitä ei kerta kaikkiaan voi päästää katoamaan somerolaisesta kulttuurimaisemasta.

Kaikki alkoi puhelinsoitosta

Merilä muistaa hetken, jolloin idea remonttitalkoista syttyi niin palavana, että sitä oli pakko ryhtyä toteuttamaan.
– Baddingin sisko Mailis Niemelä soitti mulle reilu kolme vuotta sitten. Hän oli yrittänyt saada Someron kaupunkia innostumaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutalon kunnostamisesta. Mailis vetosi mielestäni juuri oikeutetusti siihen, että kaupunki ja sen asukkaat ovat käyttäneet hyväkseen Baddingin legendaa monenmoisissa markkinoinneissa ja konserteissa. Kaupunki ei kuitenkaan ollut tuolloin kiinnostunut kotitalon kunnostamisesta ja meikäläisellä tämä nosti niskakarvat pystyyn. Jos jotain otetaan, niin pitää myös antaa takaisin.
Merilä ihmetteli asiaa julkisesti aluksi Somero-lehdessä ja hieman myöhemmin valtakunnallisessa iltapäivälehdessä.
– Kun Tammisen Joni ilmoittautui yrityksensä ammattiväen kanssa talkoisiin, tiesin että nyt alkaa tapahtua. Ja niin kävikin. Tieto kiiri puskaradiossa ja talkoisiin ilmoittautui monenlaista avuntarjoajaa.
Merilä kiittelee vuolaasti talkootyöläisten lisäksi myös kaikenlaista rakennustavaraa lahjoittanutta Rautanet Someroa, kokonaan uuden peltikaton taloon tehnyttä Someron Peltipintaa, paikallisia pankkeja ja K-Supermarket Härkätietä. Someron kaupunki innostui myös mukaan ja antoi talkoisiin panokseksi rivakkaa työväkeä Ecotekolasta.
– Jokainen mukana talkoissa jollain tavoin ollut yksityinen henkilö tai yritys saa nimensä messinkiseen muistokylttiin, joka kiinnitetään talon seinään. Sen on puolestaan luvannut lahjoittaa ja kaivertaa Nyströmin Janne Someron Kello- & Kihla-Aitasta.
– Jos mökki alkaa vaikka sadan vuoden kuluttua jälleen rapistua, muistokyltti innostaa varmasti tulevaisuuden somerolaiset käärimään jälleen hihansa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen puolesta.
– Jos lasketaan talkootyötuntien ja lahjoitusten yhteisarvo, niin puhutaan vähintäänkin kymmenistä tuhansista euroista. Pelkän rahan kerääminen olisikin ollut sitten aivan toinen tarina se.

Yleisötilaisuus elokuussa?

Elokuulle on suunniteltu yleisölle avointa tilaisuutta, jossa kansalla olisi mahdollisuus tutustua remontoituun Baddingin kotitaloon.
– Ei siellä sisällä ole varmasti kovinkaan moni käynyt. Ainakin mulla tulee talon sisällä aina sellainen erikoinen fiilis, kun alkaa miettiä, että täällä ne ideat suomalaisiin iskeneisiin hitteihin sitten aikanaan alkoivat muhia Baddingin mielessä, Merilä miettii.
Jos tilaisuus toteutuu, Baddingin sisko Mailis Niemelä on myös luvannut olla paikalla ja hän kertoilee mieluusti kysyjille kuuluisan veljensä nuoruudesta ja elämästä talossa. Ja Baddingin musiikki soi tietysti koko ajan.
Myös Badding-kioski on yleisötilaisuuden ajan auki.
– Parkkipaikkaa ei talolla oikeastaan ole, joten sen vuoksi kysynkin tässä ja nyt talkooapua esimerkiksi tunnin ajan edestakaisin keskustan ja kioskin väliä ajavaan linja-autoon. Sillä pääsisivät sitten halukkaat käymään Badding-talolla, eikä paikalle tulisi autoruuhkaa.

1 KOMMENTTI

  1. Kaiken maailman A. A. ja Sibeliuksen taloja on kyllä kunnostettu, mutta lähellä tavallista kansaa oleva pidettyä henkilöä harvemmin, olen iloinen että näin tehtiin nyt. Näin itse Raulin Helsingin Pihlajamäen ostoskeskuksessa, hiukan ennen hänen poismenoa.

Kommenttien lisääminen on estetty.