Sen sijaan valtuustoryhmien puheenjohtajien puheenvuoroissa kuului se, että investointien pieni määrä johti supistuneeseen toimintaan ja sitä myötä hyviin numeroarvoihin. Kaupungin tase onkin jo lähes 32 miljoonaa ylijäämäinen. Lainojen määrä supistui sekin 3 450 eurosta 1 800 euroon per asukas.
Riitta Ryhtä (kesk.) ei nähnyt lukujen taustalla olevia syitä erityisen mairittelevina. Vuoden euromääräisesti suurimmat investoinnit olivat kaupungintalon ja sairaalatien rivitalojen kattojen uusimiset, mikä kertoo siitä, että taloussuunnitelman mukaisista investoinneista merkittävä osa on jäänyt toteutumatta, hän muistutti puheessaan.
Ryhtä myös kertasi oman puolueensa keskustan näkökulmasta taustoja uuden palvelutalon viivästymiseen. Syiden hän näki olevan muissa, keskustan hän näki toimineen kaikessa vastuullisesti.
Osin samoja asioita tuloksen muodostumisessa näki myös Markku Mäki-Teeri (kok.). Hyvään tulokseen ei voi liiaksi tuudittautua, sillä monet mittavia investointeja vaativat hankkeet ovat siirtyneet tuleville vuosille, hän sanoi.
Mäkiteeri jatkoi, että vaikka kaupungin lainamäärä on alentumassa, sen tytäryhtiöiden lainat ovat puolestaan olleet kasvussa. Luottamushenkilöiden kesken ollaan Mäki-Teerin mukaan myös täysin uudessa tilanteessa, jossa somerolaisten etuja on ajettava puolueiden sijaan yhteisessä rintamassa alueellisella tasolla.
Taina Ruuhilehto (sd.) viestitti, että lähiajan investointisuunnitelmat voivat lisätä kaupungin lainanottotarvetta. Vaikka Somero monista tekijöistä johtuen porskuttaa eteenpäin, on tulevaisuudessa haasteita, kuten kaupungin väestökehitys. Hän näki sen olevan yleisesti pienten kuntien ongelman.
Ruuhilehdon Somerolle muuttamisesta, 21 vuodessa vuoden 2000 jälkeen, syntyvyys on pudonnut 96:sta alle puoleen, 45 lapseen.
Matias Mäkinen (ps.) puolestaan muistutti, että hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan tulossa on lähes 22 miljoonan euron edestä investointeja vuoden 2025 loppuun mennessä ja kustannukset ovat nousussa tällä hetkellä. Lisäksi luvusta puuttuvat kaupungin alaisten yhtiöiden tulevat investoinnit.
Mäkinen peräsi keskustelua kaupungin investointitasosta, voidaanko sitä pitää edelleen tällaisella tasolla tulevina vuosina. Lainakannan hallinta ja sen pitäminen hillittynä helpottaa kaupunkimme selviytymistä tulevaisuudessakin itsenäisenä kuntana.
Hän halusi myös tähdentää sopuisan politiikanteon merkitystä. Vanhat kipukohdat alkaa olla selätetty, eikä toivottavasti uusia tule ainakaan samalla mitalla. Ajoittain haavojen aukaisu houkuttaa, mutta pitää olla myös itsellä peili valmiina kädessä.
Monista muista kannanotoista poiketen Matias Mäkinen piti palvelutalosta tehtyä valitusta hyvänä asiana. On hyvä, että kaupunki tekee talon omaan taseeseen ja työntekijät ovat kaupungin omia, hän näki.
Elli Kurkikangas (vas.) muistutteli valtuutettuja, että sähkön, polttoaineen ja ruuan hintojen suurten kallistumisten seurauksena tulevat talousvaikeudet lisääntymään. Näin etenkin omakotitalo- ja vähän syrjemmällä asuvien kohdalla.
Kurkikangas totesi, että näitä ihmisiähän Somerolla riittää. Kehitys tuonee hänen mukaansa yhä uusia asiakkaita sosiaalitoimelle, kuin myös kasvavia kuluja. Myös sellaisia asiakkaita, jotka perinteisesti eivät ole olleet tuen tarpeessa; heitä varmasti tullaan näkemään. Myös sadon merkitys maatalouspaikkakunnalla on iso.
Vihreiden Heidi Bergström ei omaa ryhmäpuheenvuoroa pitänyt, mutta puolsi muiden tavoin tilinpäätöksen hyväksymistä.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pertti Kujala (ps.) kehotti viemään merkittäviä rakennushankkeita vaikka pienempien kustannuksella. Hän poimi esille teknisen lautakunnan toiminnan, pitäisikö sen enemmän priorisoida suunnitteluun, valvontaan ja toteutukseen. Somerolaiselle yhteisölle on vahingollista, jos isot hankkeet puuroutuvat.
Kaupunginhallituksen pitää kiinnittää enemmän huomiota yhteistyön merkitykseen kaupungin omistajaohjauksessa, Kujala jatkoi.
Hallituksen tulee myös enemmän syytä kiinnittää huomiota valtuuston tekemiin päätöksiin. Esimerkkinä tarkastuslautakunta poimi urheilukentän peruskorjauksen suunnittelun, missä hallituksen päätöksentekoprosessi ei tarkastuslautakunnan puheenjohtajan mukaan toiminut tarkoituksenmukaisella tavalla.
Valtuutettu Riitta Lehtinen (sd.) sanoi häntä hieman jääneen häiritsemään Kujalan esittämä priorisointi suunnitteluun, valvontaan ja toteutukseen. Lehtisen mukaan tarkastuslautakunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, mitkä tavoitteet ovat toteutuneet. Mutta tarkastuslautakunnan ei tule kertoa lautakunnille ja hallinnonaloille, miten niiden tulisi se tehdä.
Kujala vastasi Lehtiselle, että ne asiat, joista ei raportissa ole mainintaa, ovat kunnossa. Koskien myös tavoitteita.