Hyvä vihta kestää monta saunomista

0
Saunomisen jälkeen vihta kannattaa laittaa kuivumaan, sillä sitä voi käyttää useammankin kerran.

Someron perinnetaitaja Voitto Ollonqvist on antanut eri tilaisuuksissa useammankin kerran ohjeita vihdan tekoon. Juhannuksen kunniaksi julkaisemme ohjeet, jotka hän kertoi yhdessä Omakotiyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa.
– Toiset tykkää sellaisesta tulppaaninmallisesta ja toiset litteästä, kertoi vihtamestari.
Kun vihtaa kasataan, laitetaan alimmaiseksi hieskoivua ja päälle rauduskoivua.
– Rauduskoivussa on pehmeämmät lehdet ja siitä tulee se oikea tuoksu, Ollonqvist tietää.
”Pio alla paljasta, kyynärä karvasta, seljäl hyvää tekkee, perseel viäl parempaa.”

Näin Voitto Ollonqvist luritteli vihdan mitat.
Kyynärä karvasta tarkoittaa, että lehtien osuus on noin 60 senttiä, ja kädensijan noin 15 senttiä.
Vihta tehdään noin puolimetrisistä vitsaksista. Kannattaa muistaa, että niiden katkomiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Kädensija puhdistetaan kokonaan lehdistä.
Yksi vitsaksista käytetään sidontaan. Sidontavitsasta riivitään kuori pois. Latvuslehdet jätetään paikoilleen. Vitsas notkistuu kiertämällä. Se kannattaa tehdä huolella.
Notkistettu vitsas työnnetään vihdan tyviosan läpi. Se kierretään oksien ympäri ja vedetään kireäksi silmukaksi.
Sama toistetaan alempana. Välillä kiristetään kunnolla
Sidontavitsaksen loppupää työnnetään kädensijan sisään oksien alle, jolloin saadaan ripustuslenkki.
– Jos vihdan kuivattaa, niin ilmava, pimeä paikka on paras, Ollonqvist neuvoi.
Nykyään on suosittua myös pakastaa vihta, eli se laitetaan tiiviissä muovipussissa pakastearkkuun.
Pakastettu vihta on sulatuksen jälkeen nopeasti käyttövalmis. Kuivatun vihdan käyttöönotto sen sijaan vaatii hieman kärsivällisyyttä. Vihta herätetään upottamalla se veteen. Mitä kuumempaa vettä, sitä nopeammin vihta virkoaa.
Saunavihdaksi voi taipua muukin kuin perinteinen koivunoksa. Saunologia.fi-sivu muistuttaa, että koivun lisäksi kataja ja pihlaja ovat perinteiset vihta-ainekset. Vihdan tekemistä voi kokeilla käytännössä mistä tahansa lehtipuusta, vaikka vaahterasta tai lepästäkin. Materiaaliksi käyvät myös esimerkiksi leppä, tammi tai vaahtera. Nokkosvihtakin voi olla mielenkiintoinen kokemus.