Kaupungilla 644 työntekijää

0

Someron kaupungin henkilöstömäärä oli viime vuoden lopussa 644 henkilöä. Kokonaismäärä on vaihdellut vuosittain lähinnä määräaikaisten tilanteen mukaan, pysyen pitkään suunnilleen samana.

Perusturvan henkilöstön osuus koko kaupungin henkilöstöstä on suurin eli 48 prosenttia. Toisena on sivistystoimi 38 prosenttia ja kolmantena tekninen toimi 12 prosenttia. Keskushallinnon osuus on 2 prosenttia.

Henkilöstöstä vakinaisia työntekijöitä oli 478 eli 74,2 prosenttia, joka sisältää sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset.

Keski-ikä kaupungin koko henkilöstöllä oli vuoden 2021 lopussa 46,3 vuotta ja vakinaisen henkilöstön 48,1 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä miesten keski-ikä oli 49,9 vuotta ja naisten 47,3 vuotta. Tästä on pääteltävissä, että vakituinen henkilökunta on määräaikaisia iäkkäämpää.

Vuonna 2020 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä Suomessa oli 45,6 vuotta. Someron ikäjakauma on vain hieman sen yläpuolella.

Vuonna 2021 vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli 50–59 -vuotiaat (171 henkilöä). Vakinaisesta henkilöstöstä tähän ikäryhmään kuului 36 prosenttia.

Ennusteen mukaan Someron kaupungin työntekijöistä siirtyy vuoteen 2030 mennessä vanhuuseläkkeelle 130 henkilöä, mikä on noin 20,2 prosenttia nykyisestä henkilöstömäärästä.

KVTS:n (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) mukainen kokonaisansio Someron kaupungilla oli viime vuonna 2 473 euroa kuukaudessa (e/kk). OVTES:n (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus) alla keskipalkka oli 3 967 e/kk. Teknisillä keskipalkka oli 3 400 ja lääkäreillä 6 838 e/kk.

Someron kaupunki 2025 -strategian arvoja ovat yhteisöllisyys, avoimuus, asukaslähtöisyys ja kehitysmyönteisyys. Visiota tukevaksi kehittämiskohteeksi on nimetty innostava ja kehitysmyönteinen työyhteisökulttuuri, henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen sekä strateginen johtaminen. Valmisteilla olevassa strategian pääarvoksi ollaan nostamassa yhteisöllisyys.

Henkilöstöraportin saatesanoiksi hallintojohtaja Hanna Saarni on kirjannut huomioitaan muun muassa korkean sosiaalisen pääoman työpaikan merkityksestä.

”Yhteisöllisyyden vahvistamisella voidaan monin tavoin lisätä niin henkilöstön hyvinvointia, innostuneisuutta innovatiivisuutta, ongelmanratkaisukykyä kuin työn tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttäkin.

On havaittu muun muassa, että kouluhenkilöstön työhyvinvointi on yhteydessä oppilaiden parempaan koulumenestykseen, koulutyytyväisyyteen ja vähäisiin poissaoloihin. Sairaalainfektioita puolestaan esiintyy enemmän osastoilla, joilla oli työyhteisöhaasteita.

Korkean sosiaalisen pääoman työpaikoissa työntekijät sairastavat vähemmän ja jäävät myöhemmin eläkkeelle ja riski sairastua masennukseen voi olla jopa 50 prosenttia pienempi kuin heikon sosiaalisen pääoman työpaikoissa. Nämä seikat voivat vaikuttaa työuran pituuteen jopa vuosia.

Toimiva työyhteisö myös vähentää työterveyskustannuksia, kasvattaa tuottavuutta ja vähentää henkilöstövaihtuvuutta.”

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän