– Vastaukseksi sain, että pian, hinta on enää ratkaisematta. Puolen vuoden jälkeen ei mitään ole tapahtunut.
Harri Känkänen kertoi saaneensa ihmisiltä kyselyjä. Hän lähti tutkimaan.
– Hanke on kuulemma jäissä epäselvyyksien takia. Syistä kysyessäni vastassa oli syvä hiljaisuus.
Joulukuussa 2021 oli Känkäsen mukaan pidetty Jätevesiosuuskunnan kokous, jossa on valittu hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Pöytäkirja toimitettiin Vesihuollolle. Siellä hallituksessa pöytäkirjassa havaittiin virhe, jonka takia kauppa ei ole toteutunut.
– Tuossa osuuskunnan hallituksen kokouksessa oli valittu kolme henkilöä, jotka itse eivät olleet valinnasta tietoisia, eivätkä antaneet tähän suostumustaan. Kuukausi myöhemmin Jätevesiosuuskunnan kokouksessa tästä tehtiin huomautus. Sittemmin tästä asiakirjaväärennöksestä on tehty rikosilmoitus. Tämä herättää kysymyksiä luottamuksesta, Känkänen kummeksui.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja jätevesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jani Kurvinen vastasi, että ainakaan häneen ei ole oltu yhteyksissä minkään rikostutkimuksen nimissä, eikä poliisi ole ollut häneen yhteydessä.
Jutta Varjus (kok.) kyseli, mikä on asian kohtalo, ihmiset kuitenkin ovat maksaneet osuuskuntaan jäsenyyksiä.
Jani Kurvinen vastasi käsityksenään, että kauppa varmasti syntyy, kun uusi toimitusjohtaja Vesihuollolle valitaan.
– Ehkä vesihuolto tietää, miten homma saadaan siellä rokkaamaan. Lisäksi PRH:sta on tehty osuuskunnalle pyyntö selvitysmiehen, sekä myös osuuskunnan selvitystilaan asettamisesta.
Selvitysmies voisi Kurvisen mukaan allekirjoittaa kaupan.
– Kaikki toimielimet osuuskunnan osalta ovat kaupan hyväksyneet. Mutta kun kauppaa Vesihuollon kanssa tehtiin, niin siellä yhteinen näkemys oli, että varmuuden välttämiseksi on parempi, ettei päätös ole pelkästään yleisen kokouksen, vaan on myös selvitysmiehen päätös.
– Taustalla on, että viimeisen kokouksen jälkeen ei toimivaa johtoa ole pystytty valitsemaan, eli riittävää sääntöjen määräämää määrää luottamushenkilöitä hallitukseen, Kurvinen jatkoi.
Riittävän miehityksen puuttuminen oli häneen mukaansa syy sille, että osuuskuntaa on haettu selvitystilaan ja pyydetty, että PRH määrää selvityshenkilön, joka juridisesti voi sopimuksen allekirjoittaa.
– Mutta yleinen kokous on jo kaksi kertaa kaupan hyväksynyt sekä myös hinnan. Jos selvitysmiestä halutaan odottaa, niin asia on PRH:sta kiinni. Itse näkisin, että yleisen kokouksen kaksi kertaa jo päättämä päätös olisi ollut riittävä. Ehkä on haluttu, että allekirjoituksen tekee joku muu.
Harri Känkänen jatkoi kysymällä, että selvitysmiestä ei siis ole määrätty.
PRH ei Kurvisen kertoman mukaan ole selvitysmiestä määrännyt. Hakemus on laitettu jo helmi–maaliskuussa.
– Kuka täällä päässä hoitaa asioita? kysyi Känkänen edelleen.
Kurvinen vastasi osuuskunnan esittäneen, että selvitysmieheksi nimettäisiin Jani Kurvinen.
– Mutta PRH ei ole siitä vielä päätöstä tehnyt. Olen laittanut sinne myöskin kiirehtimispyynnön, Kurvinen täsmensi.
Valtuutettu Jaakko Salo (ps.) kyseli valtuustossa kaupungin metsämyynnin politiikasta.
– Viime vuonna puuta oli myyty 5 660 mottia puuta ja on ollut merkittävä määrä harvennusta. Järeätäkin puuta oli kaupoissa paljon, mutta keskihinta oli 45 euroa/motti. Kyseessä on viime vuoden hintatasoon nähden aika naurettava hinta. Ketä näitä puukauppoja tekee, ketä valvoo. Muistutan, että puukaupassa on pitkä tiliväli, siinä ei kannattaisi paljoa hölmöillä, Jaakko Salo suomi kaupantekoja.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen vastasi, että Metsänhoitoyhdistys toteuttaa operatiivisesti puunmyyntiä. Sopimuksista on päättänyt kaupunginhallitus ja valinnut ostajat tarjouspyyntökilpailujen pohjalta.
Salo vaati, että asiaa hoitava henkilö ehdottomasti pitää ottaa puhutteluun.
– Paras hinta pitää ottaa myös kaupungin puista. Ne ovat tavallaan kaikkien puita.
Valtuutettu Mikko Virtanen (kesk.) katsoi ainakin itse järkevimmäksi sen, että kaupunki myisi metsäyhtiölle ainoastaan tukkipuun.
– Hakkuutähteet, lahopuu ynnä muu menisi Someron lämpöyhtiölle. Lämpöyhtiön jäsen tietää, että sillä olisi lämmittänyt jo hyvän tovin, Virtanen ehdotti.
Mirja Rouhiainen (kesk.) ihmetteli, mitä tarkoitetaan kehnon keskihinnan saamisella.
– Riippuu varmaan siitäkin, mihin vuodenaikaan kauppaa on tehty. Täytyy olla hyvät hermot, jos ajattelee hinnan sieltä nousevan. Mutta tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Joskus voi käydä niin, että loppuvuodesta saadaan paremmat hinnat. Ehkä se kertoo kysyjän, kaupungin onnistumisesta paremminkin, Rouhiainen päätteli.
Valtuutettu Ismo Valve (sd.) ehdotti, että kun sopimukset tehdään yhtiöiden kanssa pitkäksi aikaa eteenpäin, niin voitaisiinko niitä purkaa kesken, ja pyytää sitten kovempaa hintaa, koska puunhinta on noussut.
Jani Kurvinen tiedusteli tähän ja vastauksenaan Valveelle, että mikä on pitkä aika.
– Sanoisin, että kaupungin tarjouspyynnöt ovat vuosittain. Puukaupassa en pidä sitä kovin pitkänä aikana, Kurvinen totesi.
Matias Mäkinen (ps.) totesi tuonnin nyt raahanneen.
– Jos jaksaa nyt odottaa, niin kyllä kaupungillekin hinta tulee nousemaan.
Markku Mäki-Teeri arveli, että puun keskihinta ropsilla ja harvennushakkuissa ei välttämättä ole korkea. Hän pohti, että tuskin hinnoiss on vikaa, ne ovat kuitenkin tarjouksia.
– Voi tietysti olla myymättäkin ja odottaa parempaa hintaa, Mäki-Teeri ehdotti.
Kurvinen huomautti Metsänhoitoyhdistyksen kaupunginhallitukselle antamien selvistysten mukaan kaupunki saa vuosittaisissa kauppahinnoissa parempaa hintaa kuin somerolaiset isännät.
– Ja se perustuu volyymiin. Siitä en osaa sanoa, mitä ovat olleet viimeisen kaupan metsälöt näissä hakkuukohteissa. Olen nähnyt kaupunginhallituksen selvityksen, että ne tarjoukset mitä kaupunki on saanut, ovat olleet hyviä.