Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työvoimapalveluiden järjestämisestä, jossa säädettäisiin kunnan järjestämistä työvoimapalveluista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Nykyinen laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta kumottaisiin.
Kuntien velvoitteet lisääntyisivät tältä osin ja niiden roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistettaisiin. Hallitus on myös päättänyt jatkaa valmisteluja TE-keskusten siirtämiseksi kunnille ja lakisääteisistä työvoimapalveluista tulisi kunnille uusi valtionosuustehtävä. Ne siirtyisivät kunnille 1924 lopulla.
Kunnan rahoitusvastuu laajenisi työmarkkinatuen lisäksi koskemaan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa. Lisäksi rahoitusvastuu alkaisi nykyistä työmarkkinatuen rahoitusvastuuta aikaisemmin ja kasvaisi portaittain työttömyyden pitkittyessä. Valtiolla olisi silti jatkossakin kokonaisvastuu työllisyydestä ja työvoimapalvelujärjestelmän valtakunnallisesta toimivuudesta.
Uudistuksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä, edistämällä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista valtion ja kuntien välisellä yhteistyöllä sekä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä asiakaslähtöisillä palveluilla hyödyntämällä kuntaekosysteemin mahdollisuuksia.
Perusturvajohtaja Marjaana Sorokin pitää uudistusta merkittävänä. Somerolla perusturvalautakunta halusi etenkin paikallisia mahdollisuuksia työllisyyden hoitoon tulevaisuudessa. Yhteistoiminta-alueillekin haluttiin paikallinen vaikuttamismahdollisuus.
– Yksin ei voida tällaista laajaa kokonaisuutta muutenkaan hoitaa, vaan yhteistoiminta-alue on ihan väistämätön joka tapauksessa.
Työllisyydenhoitoa tullaan Sorokinin mukaan painottamaan yritysyhteistyöhön sekä koulutuksiin. Tähän asti työllisyyden hoito on perustunut pääasiassa kuntouttavaan työtoimintaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palkkatuen yhdistelmään.
– Tavallaan nähdään, että tulevaisuudessa se ei riitä. Työllistymispolkujen luominen työnantaja-/yrittäjämaailmaan on tulevien vuosien tarve.
Suurin muutos nykyiseen malliin on Sorokinin mukaan palkkatukiasian järjestäminen 2024 jälkeen. Silloin kaupunki vastaisi palkkatuen myöntämisestä. Eikä tietenkään ole korrektia myöntää itse itsellensä palkkatukea.
– Kuntia kannustetaan löytämään väyliä avoimille työmarkkinoille.
Myös muutoskustannukset tulee huomioida. Ne tulevat Sorokinin mukaan olemaan hyvin merkittäviä, myös henkilöstöresurssien siirtämisessä.
Lausuntoon liittyen lautakunnassa tuli äänestettiin kahdesti, kun muutamaa kappaletta ehdotettiin lausuntoon lisättäväksi. Ne olivat Sorokinin arvion mukaan yleisluontoisia kommentteja, joita on hänestä ehkä hankalaa ottaa lausuntoon mukaan.
Anne Teräväinen (kok.) ehdotti Tuomo Kurkikankaan (kok.) kannattamana lisäystä tekstiin huolensa, että kunnan valitsemat päättäjät eivät voi suoraan vaikuttaa työvoimapalvelujen järjestämistä koskeviin päätöksiin, vaan ne tehdään yhteistoiminta-alueella.
Teräväisen mukaan tämä myös heikentää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia kunnalliseen päätöksentekoon verrattuna isoihin kuntiin, joissa päätöksenteko on valtuustossa ja kunnan toimielimissä, lähellä kuntalaista.
Äänestys päättyi numeroihin 7–3. Pohjaesityksen kannalla olivat keskustan Kari Ahlbom , Kai Ramula , Marianne Vaha ja Mirja Rouhiainen , sekä Kirsti Kurki (ps.) että Minna Kotti ja Ismo Valve (sd.). Puolelleen Kurkikangas ja Teräväinen saivat Laura Nuotion (kok.).
Anne Teräväinen ehdotti Tuomo Kurkikankaan kannattamana edelleen myös tekstiä, että alueen tulisi olla yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus palveluiden saatavuuden ja joukkoliikenteen sujuvuuden suhteen.
– Someron osalta tämä ei tule toteutumaan, koska joukkoliikenne ei toimi kattavasti mihinkään naapurikunnan suuntaan. Joukkoliikenteen käyttäminen on usein myös mahdotonta, jos asuu keskustaajaman ulkopuolella. Välimatkat palveluihin tulisivat myös olemaan pitkiä, helposti 30–50 kilometriä, kuten myös tälläkin hetkellä, Teräväinen perusteli ehdotustaan.
Tämä äänestys päättyi samoin lukemin ja samoilla luottamushenkilönimillä kuin edellisenkin ehdotuksen äänestys, 7–3.
Näiden kahden ehdotuksen lisäksi Tuomo Kurkikangas ehdotti lisättäväksi kappaleen: ”Lakia uudistaessa korostetaan yhdenvertaisuutta. Siksi on tärkeää, että yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva saatetaan yhdenvertaiseksi muiden kanssa.”
Tätä lisäystä pidettiin lautakunnassa yksimielisesti kannatettavana. Lausunnon antamismuodosta päätti kaupunginhallitus eilisiltana.