Heinäkuun alussa Suomessa tuli voimaan biojätteiden erilliskeräysvelvoite vähintään viiden asunnon taloyhtiöille. Se ei velvoita omakotiasujia mihinkään, vaikka hyötyjä olisi.
Oman kompostin pitäminen ei suju ilman lisätyötä. Koska kertyvän biojätteen määrä yhtä perhekuntaa kohti omakotitalossa on pienehkö, voi ratkaisuna olla biojätteiden kimppakeräys.
Somerolla biojätteiden kimppakeräyksestä huolehtii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, (LHJ), joka kuljettaa jätteen käsiteltäväksi. LHJ on lanseerannut biojätteiden yhteiskeräykselle nimikkeen ”Biokimppa”.
Biokimpan perustaminen
Biokimppa perustuu naapurien kesken tehtävään yhteistoimintaan, jossa muutama omakoti hankkii käyttöönsä yhteisen biojäteastian. Mitä enemmän talouksia on mukana, sitä edullisemmat ovat tyhjennyskustannukset. LHJ laskuttaa erikseen jokaista biokimpassa olevaa, kenenkään yksityisen ei tarvitse toimia ”maksunperijänä”.
LHJ:n jätekimpan voi tehdä perinteisen kompostorin taikka helpomman biojäteastian ympärille. Perinteiseen kompostointiin osallistuvien pitää helppouden ja jätehuoltomääräysten vuoksi olla suurin piirtein rajanaapurit. Kilometrin päästä hoidettuna homma ei toimi.
Loimi-Hämeen Jätehuollon viestintäpäällikkö Mirva Naatula kertoo, että Somerollakin vähintään viiden huoneiston keräysvelvoite on ollut voimassa 90-luvulta asti, ellei käytössä ole ollut erillistä kompostoria.
– Somero on lisäksi omakotiasukkaita, jotka ovat halunneet mukaan biojätekeräyksen, joten heillekin palvelu on järjestetty. Hieman heitä on myös haja-asutusalueella, riippuen keräysautomme kulkureiteistä.
Oletko ”kompostoijatyyppiä”
Jotkut ovat halunneet kerätä biojätteen talteen, vaikka ei olisikaan varsinaisesti ”kompostoijatyyppiä”. Mirva Naatula korostaa, että jokaisen on omalta kohdaltaan syytä miettiä, onko halukas hoitamaan omaa kompostointia, vai tilaako biojätteenkeräyksen palveluna LHJ:lta. Oma kompostori vaatii vaivannäköä, että se toimii ja mullan saa talteen.
– Tyhjennettävään jäteastiaan jätetään biopussit, joka viedään pois ja jätteistä tehdään biokaasua. Kannustimena on, että jos erilliskerää biojätteet joko omaan kompostoriastiaan tai tyhjennettävään biojäteastiaan, niin sekajäteastian tyhjenysvälin voi saada pidemmäksi.
Maksimiväli on ollut kahdeksan viikkoa, mutta jätehuoltomääräyksiä uudistettaessa tyhjennysväli saattaa tästä jopa pidentyä. Säästö kahden viikon välein tapahtuvaan sekajäteastian tyhjennysväliin nähden on melkoinen. Varsinkin jos kierrättää vielä muullakin tavoin; lajitellen muovit, metallit, lasit, kartongit ja niin edelleen erikseen.
Mirva Naatula opastaa, että biojätelajittelijaksi ryhtyvän kannattaa olla heihin yhteydessä, että saa neuvoja itselleen parasta keräysastiaa varten. Kompostointia tai biokimppaan yhdessä liittymistä kannattaa tiedustella naapureiden kesken jo etutkäteen. LHJ myös vaihtaa astioita sopivampiin kesken kauden, jos lajittelijasta siltä tuntuu.
—————————-
Jätteiden lajittelu laajenee yhä edelleen
Kompostointiin ja biojäteastioihin liittyy joitain käsityksiä haitoista. Haittoihin puree kuitenkin säännöllinen kerääminen sekä kehittyneemmät kompostointiastiat.
Loimi-Hämeen Jätehuollon viestintäpäällikkö Mirva Naatula opastaa, ettei rottien tai muiden tuholaisten leviämisestä ole tullut ainakaan heille tietoa.
– Astiat tyhjennetään kohtuullisen usein, joten jätteet eivät muhi kiinteistöllä pitkiä aikoja. Eikä hajuhaittoja tule, kun astiaa käyttää oikein. Huolellinen biojätteen pakkaaminen ei houkuttele kärpäsiä, lintuja tai rottia. Ei ole tullut tilanteita, että olisi haittaeläinten takia pitänyt hakea astia pois tai keskeyttää kompostointi.
Autoon tyhjennettäville astioille kuuluu biopesu kaksi kertaa vuodessa. Käytössä olevasta perinteisestä kompostorista asukkaan pitää huolehtia kokonaan itse.
Jos ajatellaan, että kompostointi on nyt helpompaa kimppojen ynnä muiden myötä, onko mahdollista, että ruokahävikki lisääntyy, kun ylimääräisestä ruuasta pääsee helpommin eroon?
– Hankala sanoa. Itse kokisin niin, että henkilöt, jotka yleensäkin ovat kiinnostuneita lajittelemaan biojätteensä, ovat varmasti tarkempia sen suhteen, mitä roskiin menee.
– Sellaiset henkilöt, jotka ehkä eivät ole niin ”bioneereja”, kuten meillä toisinaan leikkisesti sanotaan – ehkä heillä hiukan herkemmin voi mennä jopa syömiskelpoista ruokaa roskiin, Mirva Naatula pohtii asiaa.
Suurin osa kerättävästä biojätteestä on kuitenkin kuorijätettä, suodatinpusseja ynnä muuta, mikä ei varsinaisesti ole syöntikelpoista. Mitään koostumustutkimusta biojätteille ei LHJ:llä ole tehty.
Mirva Naatulan saaman käsityksen mukaan somerolainen on kierrättäjänä kiinnostunut lajittelusta.
– Ehkä tyhjennettävästä biojäteastiasta kiinnostuneita ihmisiä löytyy Forssan seudulta enemmän kuin Somerolta. Asia voi kuitenkin liittyä siihen, ettei samalla tavoin tiedetä olemassa olevia mahdollisuuksia. Aina eivät lehtimainokset osu kaikille samalla tavoin silmiin.
Ensi heinäkuusta alkaen kierrätys laajenee Somerolla entisestään, kun myös kaikki pakkausjätteet yli viiden hengen asuinyhtiöissä tulevat keräyksen piiriin. Jos erilliset metalli-, lasi-, muovi- sekä kartonkiastiat vielä puuttuvat, niin ensi vuonna niitä on taloyhtiön pihassa nykyistä useammin.
Jos puolestaan taajamassa omakotiasuja haluaa ensi vuonna esimerkiksi oman muovinkeräysastian, voidaan sellainenkin järjestää. Mutta myös yhteiskeräysastiat muoville sekä muille pakkausjätteille säilyvät.
– Kimppakeräysastiat ovat omakotiasujille hyvin kustannustehokkaita. Sekajäte on aina kalleinta. Mitä enemmän lajittelee, sitä edullisemmin pääsee, Naatula muistuttaa.