Yhdysvalloissa alati yleistyvä yksikkö kierrätetyn materiaalin hyödyntämiselle ja siitä viestimiselle ovat hieman yllättäenkin muovipullot. Olipa kyseessä t-paita tai kaupan kestokassi, löytyy sen etiketistä tai kyljestä maininta siitä, monenko pullon muovit sen raaka-aineeksi ovat päässeet.
Erikoinen valinta maassa, jossa pullonpalautukseen kannustava panttijärjestelmä on käytössä vain murto-osassa osavaltioita, niissäkin kovin vaihtelevin tuloksin. Palautettavien pakkausten puutteesta syy ei varmasti ainakaan löydy.
Suomessa tilanne on toisin. Suomen Palautuspakkauksen, tutummalta nimeltään Palpan, viime vuotta koskevasta tilastosta selviää, että vuoden mittaan panttia vastaan palautettiin 2,2 miljardia pakkausta. Nämä muodostivat kunnioitettavat 96 prosenttia kaikista kiertoon lähteneistä pantillisista juomapakkauksista. Asema maailman ahkerimmin palauttavana kansana ei siis liene lainkaan liioiteltua.
Suomalainen ja yhdysvaltalainen lähestymistapa eroaa perustavanlaatuisesti: Suomessa palauttaminen on taottu lähes jokaisen selkärankaan ja pantillisen pullon heittäminen roskiin tuntuu monesta käytännössä pikkurikokselta.
Yhdysvalloissa palautusmahdollisuutta ei läheskään aina vielä ole, ja suurta yleisöä vasta koulutetaan ymmärtämään, että palauttaminenkin on vaihtoehto. Avainasemassa on luonnollisesti pantti, jonka poistaminen pakkauksista pudottaisi palautettavien pullojen ja tölkkien osuutta lähes varmasti myös meillä – eikä ilman sitä palauttaminen varmasti yleisty muuallakaan.
Mitä muuta sitten voisi palauttaa?
Omassa, kahden hengen taloudessamme sekajätettä kertyy ehkä roskapussillinen kahdessa viikossa. Pisimmällä saatavilla olevalla, kahdeksan viikon tyhjennysvälillä jäteastia ei ehdi täyttyä edes puoliksi. Muovia, kartonkia, kompostoriin päätyvää biojätettä ja muuta lajiteltavaa sen sijaan kertyy oikeisiin lokeroihinsa moninkertainen määrä.
Pitäisikö pantit siis lisätä myös vaikkapa kaikkiin lajiteltavissa ja kierrätettävissä oleviin pakkauksiin? Vai pitäisikö sekajäteastian houkuttelevuutta heikentää jätemaksujen kautta ja panostaa samalla kierrätyspisteiden määrän ja tyhjennysvälin parantamiseen?
Kalle Elo
yrittäjä