”Urbaani loikkija”, metsäkauris, on pienin hirvieläimemme. Sen isompi kannan kasvu alkoi 1980-luvusta, ja Varsinais-Suomeen uusi tulokas ilmestyi näkyvästi vasta 1990-luvulla. Ensimmäiset havainnot ovat kirjallisuudessa 1930-luvulta itärajan tuntumasta.
Kanta on kasvanut lujaa. Määrä on jo useita kymmeniätuhansia ja kasvupotentiaali suuri, sillä naaras saa vuosittain 2–3 vasaa. Metsäkauris kuuluu ilmastonmuutoksen ”voittajiin”, sillä kylmät ja syvälumiset talvet ovat sille uhka, jotka vähenevät etelässä.
Kauris on hyvin paikkauskollinen ja viihtyy ihmisasutuksen lähellä. Niiden aiheuttamat tuhot kotipihoissa ja puutarhoissa sekä korostunut kolareiden riski ovat osoituksia tilanteen laajuudesta. Kauriit levittävät muiden eläinten tavoin myös punkkeja.
Metsästyspaine on ollut peuralla
Suomen Riistakeskuksen Lounais-Suomen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne pohtii, että kannan kehittyminen on tapahtunut pikku hiljaa, ”salakavalasti”.
– Osittain ehkä siksi, että paine valkohäntäpeurakannan leikkaamiselle on ollut niin suuri. Metsästäjien aikaresurssi on mennyt peura-, eikä kaurisjahtiin.
– Kun ollaan kytiksellä tai peura–kaurisjahdissa, ja jos vastaan tulee sekä kauris että peura, niin ammutaan se peura, Antti Rinne arvioi.
Riistaeläimenä metsäkauris on Rinteen mielestä todella hieno. Myös hänen henkilökohtainen lempijahtimuotonsa on kaurisjahti ajavalla koiralla, haulikon kanssa. Riistahoidollisesti metsäkauris on siis kiitollinen kohde.
– Pienempiä alueita ja puskia kierrellen se on tosi mahtava riistaeläin jahdattavaksi. Mielestäni se on myös parhaimman makuinen hirvieläin, tykkään siitä eniten, Rinne kuvailee.
Kolaritilanteissa harmit ovat pienehköjä, lähinnä niistä tulee materiaalivahinkoja. Muovipuskurein varustetuissa autoissa vahinko voi silti olla iso, jos auton koko keula pitää vaihtaa uuteen.
Ei anottavaa pyyntilupaa
Antti Rinne myöntää olevan iso muutos, kun metsäkauriin saalismäärä neljässä vuodessa on kolme–nelinkertaistunut. Kauriilla ei ole anottavaa pyyntilupaa, kuten on valkohäntäpeuralla ja hirvellä. Se vapautui pyyntilupakäytännöistä 2005, johon asti se oli luvanvarainen.
– Sitä saa metsästää metsästysluvalla ja -kortilla. Silti pyyntipaine ei ole mitenkään valtava. Sama koituisi luultavasti myös valkohäntäpeurakannalle, jos sen pyynti esitettyjen vaatimusten mukaisesti vapautettaisiin.
Kaurissaaliista suurin osa on ollut pukkeja. Tämä johtaa siihen, että naaraita jää kantaan valtavat määrät. Ja siksi kannan tuottavuus on todella iso. Usein mainitaan, että kauriin metsästystyspaine on suunnattu osin vääriin yksilöihin.
On ollut tarpeen järjestää erillinen keväpukkijahti, joka päättyi kesäkuun lopussa. Somerolta siinä kaadettiin 3 urosta, vuosi sitten 12.
– Peuralla kantaa puolestaan on tarkoituksella laskettu. On ohjattu kaatamaan naaraita, eli niin sanottua tuottavaa kannan osaa. Vasat jäävät syntymättä, kun naaras ammutaan. Peura tekee keskimäärin 1,7 vasaa vuosittain, mikä kauriilla on enemmän, jopa 2,5 vasaa, Rinne erittelee.
Tilastoissa vuodet menevät metsästysvuosittain. Esimerkiksi vuosi 2021 on metsästysvuosi 1.8.2021–31.7.2022.
———————-
Kauriiden sielunelämää – kyseessä reviirihakuinen eläin
Sauli Kaipainen
Metsäkauriiden ”sielunelämään” muiden muassa perehtynyt Varsinais-Suomen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson on kertonut Suomen Riistakeskuksen podcastissa, että metsäkauris poikkeaa monilla tavoin hirvestä ja peurasta. Varsinkin kun puhutaan lisääntymisbiologiasta.
”Hirven ja peuran kiima on syksyllä, jolloin niiden sarvet ovat komeimmillaan. Tuolloin ne myös liikkuvat paljon. Kun kiima syys–lokakuussa on ohitse, niin eläimet rauhoittuvat”, Hermansson sanoo.
Metsäkauriin kiima puolestaan on heinä–elokuussa. Jo noin huhtikuussa metsäkaurispukit valtaavat itselleen reviirin, jota ne puolustavat muita kaurispukkeja vastaan. Hirvellä tai peuralla tällaista käyttäytymistä ei esiinny.
Aluettaan metsäkaurispukki puolustaa kevään ja kesän. Se parittelee niiden kaurisnaaraiden kanssa, jotka elävät sen kanssa samalla alueella, taikka jotka komean pukin houkuttelemina tulevat sinne.
Joulukuuhun mennessä moni metsäkauris pudottaa jo sarviaan, mutta uudet rupeavat kasvamaan välittömästi. Sarvet kasvavat sydäntalven aikana, jolloin hirvi ja peura ovat ilman sarvia. Metsäkauris puolestaan tarvitsee sarviaan jo keväällä, kun se valtaa itselleen reviirinsä.
”Juuri reviiri, sarvien kasvu talvella ja aikainen kiima ovat hyvin poikkeuksellista muihin hirvieläimiin nähden. Sikiö lähtee kehittymään vasta vuodenvaihteen jälkeen viivästyneen sikiönkehityksen vuoksi, sillä muuten kaurisvasat syntyisivät keskellä talvea”, Hermansson mainitsee.
Kevätpukkijahtia Jörgen Hermansson kuvailee marginaaliseksi, vaikka niitä usea sata metsästetäänkin. Muutoinhan kaurissaalis on vuosittain yli 20 000 yksilöä.
Metsäkauris on eurooppalainen laji, kun taas valkohäntäpeura on levitetty muualle Pohjois-Amerikasta, jossa taas metsäkaurista ei ole.
Niitä on yhä enemmän nähty pomppivan puutarhoissa. Metsäkauris on valikoivasti syövä eläin, enemmän vielä kuin peura, ja yleensä puutarhaan istutetut erikoisemmat kasvit tuppaavat maistumaan. Myynnissä on hajuun tai makuun perustuvia, nestemäisiä aineita, joilla syöntiä voidaan estää.
Metsäkauriskanta on erityisen runsasta Turussa, Turunmaan saaristossa ja Paraisilla, mutta kauriita esiintyy aina pohjoisinta Lappia myöten.
Metsäkauris on reviiriuskollinen eläin. Kaikki eivät ymmärrä tai hyväksy, miksi kauniita bambeja pitää metsästää. Se tekee riistanhoidosta osin ongelmallista.
Suomessa ei laadita kauriin kanta-arviota, ja kannan kokoa voidaan tällä hetkellä arvioida pelkästään saalismäärien perusteella. Ne ovat olleet kasvussa.
Kauriskantoihin vaikuttavat ravinnon määrä, petokannat (kettu ja ilves) sekä talviolosuhteet, mitkä erityisesti Etelä-Suomessa ovat melko suotuisat.
Kevätpukkijahtia Suomessa on harjoitettu viimeiset kaksi vuotta. 2020 kaatomäärä Suomessa oli 1 665 kevätpukkia ja viime vuonna 1 518.
Metsäkauriin kaatomäärät Somerolla
- 2010, 14
- 2011, 11
- 2012, 16
- 2013, 13
- 2014, 8
- 2015, 13
- 2016, 19
- 2017, 29
- 2018, 44
- 2019, 94
- 2020, 114 (12 kevätpukkia)
- 2021, 87 (3 kevätpukkia)