Teksti Olli Luukkola
L-O-M-A. Nämä neljä kirjainta saattavat viestiä toiselle ajasta rauhoittua ja ladata akkuja pakenemalla mökin hiljaisuuteen, kun taas toiselle ne tarkoittavat hetkeä, jolloin voi tehdä unelmistaan totta aloittamalla pitkään mielessä pyörineen remontin.
Ongelmia alkaa ilmaantua useimmiten siinä vaiheessa, jos rentoutuminen ja remontointi -suunnitelmat joutuvat törmäyskurssille; ja se onkin ikioma naapurisi, joka päättää kunnostaa tiluksensa. Herääkin kysymys: miten säilyttää naapurisopu myös lomalla?
Someron terveyskeskuksen psykologi Emma Hietarinta on huomannut, että ihmisten väliset ongelmat, kuten myös naapuririidat, kumpuavat useimmiten joko siitä, ettei puhuta tai siitä, ettei kuunnella. Yleistä on myös se, ettei osata sanoittaa omaa asiaa oikein tai ollaan liian pitäytyneitä omassa kannassa, jolloin keskustelu ei etene muuta kuin turhanpäiväiseksi riitelyksi.
– Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka ovat kanssasi eri mieltä asioista tai joista et syystä tai toisesta pidä. Kaikkia täytyy kuitenkin pyrkiä kohtelemaan asiallisesti, Hietarinta muistuttaa.
Valitse viisaasti taistelut, joihin lähdet
Mikäli pitkään odotettu loma alkaa sillä, että herää heti aamutuimaan naapurin puolelta kantautuvaan paukkeeseen ja meluun, on ärsyyntyminen ymmärrettävää. Ärsytys metelistä voi kuitenkin herkästi siirtyä siihen ajatukseen, että naapuri on ärsyttävä. Tilanteen jatkuessa myös normaalit elämisen äänet saatetaan kokea tahallisena kiusantekona, vaikka näin ei olisikaan.
Hietarinta suosittelee tässä tapauksessa pitämään mielessä, että vaikka saattaakin tuntua houkuttelevalta ajatukselta, että kaikki pyörii sinun ympärilläsi, se ei ole totta. Naapurisi ei siis todennäköisesti aloittanut remonttia vain tehdäkseen kiusaa sinulle. Sen ymmärtäminen helpottaa turhautumista huomattavasti.
– Isäni sanoi aikoinaan: ”Valitse viisaasti ne taistelut, joihin lähdet”. Se pätee myös tässä asiassa. Jos joka asiasta hermostuu, ja antaa palautetta, niin tärkeät asiat hukkuvat helposti siihen jatkuvaan nalkutukseen. Ja sitä kautta ei saa kuin itselleen hankalan maineen.
Mikäli asia todella häiritsee, ei kannata ottaa mallia mielensäpahoittajasta, vaan valmistautua kertomaan asiasta naapurille. Huomioon otettavaa on kuitenkin se, että katsomme maailmaa sellaisen linssin läpi, mikä on vallitseva tunnetilamme. Hietarinta suositteleekin hetken pohtimaan, voisiko asiasta mennä sanomaan naapurille esimerkiksi seuraavana päivänä, eikä pahimman tunteen valossa.
– Voimakkaat tunteet sumentavat järjen, ja silloin voi olla vaikeaa sanoa asioita kohteliaasti, puhumatta ohi suunsa.
Kommunikoimista ja kompromisseja
Vaikka odottaisit seuraavaan päivään, asioita ei kuitenkaan saa missään tapauksessa päästää kasaantumaan. Kannattaa myös muistaa, että jos et ole kertaakaan sanonut naapurille asiasta, eihän hän voi myöskään sitä tietää.
– Jos et koskaan päästä höyryjä ulos, ne ennen pitkää purkautuvat paineella.
Höyryjen ulos päästämisellä ei kuitenkaan tarkoiteta tilannetta, jossa korvista nousee höyryä ja silmissä kiehuu. Jos juokset naapurin tontille pää punaisena karjuen, voit odottaa samanlaista vastareaktiota, vaikka naapuri muutoin olisikin ymmärtänyt, että remontti ärsyttää, ja olisi ollut valmis sopimaan asiasta.
– Kun olet syytettynä, sinulle tulee tarve puolustautua. Siksi riitatilanteissa asiat kannattaisi ilmaista syytttelemättä, ja pyrkiä yhdessä tuumin ratkaisuun, joka hyödyttäisi molempia osapuolia.
Vaikka kompromissi tuntuisikin turhalta, koska ethän sinä sitä remonttia alkujaankaan aloittanut, siihen kannattaa silti valmistautua.
– Riitatilanteissa näemme asiat hyvin mustavalkoisina. Useimmiten niiden tilanteiden taustalla on loukkaantuminen tai suuttuminen, joka häiritsee kykyä rauhoittua ja miettiä asioita järkevästi. Silloin menetetään usein samalla kyky nähdä asia toisen henkilön näkökulmasta. Emmekä pysty myöntämään, vaikka meissä olisi vikaa.
Milloin, miten ja missä
Heimoon kuuluminen on yksi perustarpeistamme, ja näin ollen myös naapurisopu näyttäytyy meille tärkeänä asiana. Kun tuntuu, että se on syystä tai toisesta uhattuna, herättää tilanne hyvin epämiellyttävän tunteen, ja siihen voi liittyä ajatus siitä, että naapurit haluavat sinulle pahaa. Näitä vahvoja tunteita vastaan ei kannata aina taistella järjellä.
– Jos puolisosi koittaa selittää sinulle järjellä, etteivät naapurit halua pahaa, kokemuksesta pitää helposti entistä enemmän kiinni, koska järkipuhe ei tavoita sitä tunnekokemusta, joka tilanteen taustalla on.
Hietarinta onkin huomannut, että kannattaa pyrkiä tavoittamaan kokemus, joka on johtanut kyseisiin ennakkoluuloihin eikä koittaa muuttaa mielipidettä tietoon pohjaten. Faktojen pommittaminen saattaa aiheuttaa sen, että ihminen pitää vielä tiukemmin kiinni omasta ajatusmallistaan, koska hän kokee uhaksi vastakkaisen informaation.
Vaikeistakin asioista täytyy kuitenkin pystyä keskustelemaan. Sen lisäksi, että mietit milloin tai miten otat asian puheeksi, on myös tärkeää pohtia, missä sen teet. Sosiaalinen media ei nimestä huolimatta tarkoita oikeaa kohtaamista, ja asioiden ratkominen sen välityksellä on varmin tapa mennä metsään.
– Somessa hukataan helposti ajatus siitä, että langan toisessa päässä on aito tunteva ihminen, ja kirjallinen teksti on helpompi ymmärtää täysin oman tunteen kautta. Keskustelut ovat siis paljon laadukkaampia, kun ne käydään kasvotusten.
