Arkistojen kätköistä on nostettu kehdot esille Torppamuseoon
Somero-Seuralla on paikat täynnä tavaraa. Täksi kesäksi arkistojen kätköistä, Pitäjänmakasiineista on otettu esille kehtoja. Torppamuseossa on pienimuotoinen kehtonäyttely.
Kehdot ovat 1800-luvun loppupuolelta.
– Ne ovat vaatimattomia, malliltaan hyvin samanlaisia ja itse tehty somerolaissa torpissa käytettäviksi, sanoi seuran puheenjohtaja Marika Haapala.
Lahjoittajat ovat tiedossa, mutta kaikkien tarina ei ole.
Esimerkiksi Lahja Autio on lahjoittanut nukensängyn, nuken ja sen vaatteet Somero-Seuralle 1990-luvulla.
Yhdessä kehdossa nukkuu Marika Haapalalle tuttu nukke. Sen hän sai 41 vuotta sitten, kun hänen pikkuveljensä Timo syntyi. Marikan kummitäti Erja Kilkki antoi sen kuusivuotiaalle.
– Kummitäti varmaan ajatteli, etten tuntisi mustasukkaisuutta, kun äiti hoitaa veljeä.
Marika Haapala kertoi, ettei juurikaan leikkinyt nukella, kun hellittävänä oli perheen uusi tulokas.
Kehtonäyttely on avoinna tämän viikonvaihteen joka päivä. Elokuussa se on auki viikonloppuisin lauantaisin ja sunnuntaisin 20.8. saakka. Lisäksi Torppamuseolla pidetään kesäkauden lopetus illalla 26.8. Silloin Someron Naiskuoro tulee laulamaan kehtolauluja.
Vanhoja tavaroita otetaan vastaan, tilat rajalliset
Pirkko Mäkinen oli tullut Torppamuseolle kysymään, voiko hän tuoda tunnistettavaksi vanhan, alta metrisen vanhan esineen, joka on tehty männystä, ja jossa on reikä. Hän halusi tietää sen käyttötarkoituksen.
Mäkinen oli löytänyt esineen vanhempiensa talosta Jaatilasta perunkirjoituksen ja perinnönjaon yhteydessä. Hän arveli sen liittyvän jotenkin maatalon töihin, sillä äidin vanhemmilla oli maatila.
Marika Haapala sanoi, että tunnistamisessa avustetaan mielellään. Jos ei heti tiedetä, niin otetaan avuksi internet sekä laaja seuran asiantuntijajoukko.
Museolle tarjotaan usein vanhoja tavaroita, etenkin valokuvia.
– Tilat ovat rajalliset. Meillä on tavaraa paikat täynnä. Harjun navetassa olisi tilaa, mutta se pitää remontoida ennen kuin sinne voi taltioida mitään.
– Valitettavasti emme voi ottaa vastaan paljonkaan tavaraa. Asiaa tarkastellaan tilannekohtaisesti. Mietitään, miten esine linkittyy, esimerkiksi Torppamuseon kohdalla torpan elämään. Ja onko esineellä yhteyttä jotenkin Someroon.
Valokuvia tuodaan usein.
– Niiden tulee liittyä jotenkin museoihimme tai ainakin Someroon. Somero-Seuralla ei ole mieltä arkistoida eduskuntatalon ja Helsingin tavaraa, heittää Haapala esimerkin.