Teksti ja kuvat Timo Kalenius
Vanhojen autojen keräily ja kunnostus ei ehkä nykyisin elä kulta-aikaansa, eikä varsinkaan niiden vanhojen autojen, joita yleensä kunnostetaan harrastuksena. Mutta se ei tarkoita, etteikö niitä löytyisi lainkaan markkinoilta.
Alan harrastajat eivät yleensä myy kunnostamiaan autoja kuin satunnaisesti. Lehtien ilmoituspalstoilta kyllä löytyy myytäviä autoja, eli harrastukseen sopivan auton löytäminen ei pääse muodustumaan ongelmaksi.
Lisäksi nykyisessä nettimaailmassa helpoin tapa on laittaa hakukoneen hakukenttään haluamansa hakusanat ja sitten vain katsella tuloksia.
Somerolainen Lauri Mäkinen on harrastanut vanhojen autojen keräilyä ja kunnostusta aina 1980-luvun alusta asti. Homma ei ole jäänyt pelkästään autoihin, vaan hänen talleistaan löytyy myös moottoripyöriä, polkupyöriä ja jopa traktoreita.
Ford on merkkinä ollut hänelle tärkeä. Hänet tunnetaankin alan harrastajien piirissä niin koti- kuin ulkomaillakin ”Ford-Mäkisenä”.
Kipinä harrastukseen tuli jo 14-vuotiaana, kun hän näki Mellilässä kaksi ohi ajanutta A-mallin Fordia. Niiden möreät äänet tekivät lähtemättömän vaikutuksen.
Työuransa Mäkinen on tehnyt asentajana autokorjaamoilla, joten myös vanhojen autojen korjaaminen ja kunnostaminen on sujunut häneltä luonnostaan.
– Ennen vanhaan osto- ja myynti-ilmoituksia selattiin alan lehdistä, mutta nykyään kaikki kaupanteko on siirtynyt nettiin. Sieltä käyn itsekin päivittäin katsomassa, olisiko jotain mielenkiintoista ilmestynyt myyntiin.
– Harvinaisemmat autot löytyvät nykyään ulkomailta, mutta joskus löytöjä tekee myös kotimaasta kuten harvinaisen 1928 vuoden Pontiacin, jonka löysin itselleni Turusta, kertoo Lauri Mäkinen.
– Vuosien saatossa minulla on ollut autoja noin 25 ja tällä hetkellä talleissa on 11 autoa. Moottoripyöriä löytyy kaksi ja mopoja kolme. Niiden lisäksi on vielä useita vanhoja polkupyöriä.
– Yleensä en myy autoja, mutta harrastuksen jatkumisen ja tilanpuutteen vuoksi on pakko ollut luopua joistakin. Vuosien saatossa olen myynyt arviolta ehkä noin 15–18 autoa, laskee Mäkinen.
– Kaikki vanhemmat autot ovat museorekisterissä ja ajokunnossa kuten pitääkin, sillä ei näitä kannata huonoon kuntoon päästää, jos meinaa, että niiden arvo säilyy. Ajan jokaisella pienen lenkin säännöllisesti, lataan akut ja tarkistan muutenkin, että kaikki toimii kuten pitää, jatkaa Mäkinen.
Suomalaiset keräilevät mielellään nostalgisia klassikkomalleja, kuten rättisitikoita, minejä tai volkkareita.
Näiden lisäksi keräilyharrastajien ryhmään kuuluu toki myös hieman vakavammin harrastukseen suhtautuvia henkilöitä, joiden tavoitteena on vaalia suomalaista autoperinnettä. Heille autot ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa, ja myös keräilyautojen kunnossapitoon suhtaudutaan samalla vakavuudella.
Keräilijöissä on myös paljon harrastajia, jotka hankkivat autoja tai moottoripyöriä ennen kaikkea sijoitusmielessä. Tällöin hankittavan auton täytyy olla arvostettua merkkiä ja hinta-laatusuhteeltaan sellainen, että arvon nousu on mahdollinen.
Arvostettuihin merkkeihin autoista kuuluvat esimerkiksi Jaguar, Ford ja Mercedes-Benz ja moottoripyörissä BSA ja Harley-Davidson.
