Tuntuu olevan ajoittain hukassa, kun hoitajamitoituksesta keskustellaan. Esimerkiksi Turun Sanomat toteaa aivan oikein pääkirjoituksessaan 24.8., että hoitotyön koulutetuista ammattilaisista on huutava pula ja asiaan on vaikea löytää ratkaisua tämän vuoksi. Ratkaisuna esitetään hoiva-avustajia sellaisiin ”vähemmän osaamista” vaativiin tehtäviin, kuten perushoitotehtäviin.
Asia on kuitenkin niin, että hoitoalan koulutettu ammattihenkilö tietää perushoidon olevan yksi tärkeimmistä hoitotyön tehtävistä. Perushoidon, kuten syöttämisen, pukeutumisen, peseytymisen aikana havainnoidaan paljon muita asioita. Työtänsä tehdessään koulutettu ammattihenkilö tekee havaintoja suorituskyvystä, orientaatiosta, ihon kunnosta, tai vaikka havaitsee virtsatulehduksen, joka hoitamattomana saattaa johtaa vaikka psykoosiin.
Osaava, koulutettu ammattihenkilö tekee havainnointinsa avulla asiakkaan/potilaan hoitosuunnitelmaan tarvittavia muutoksia potilaansa edun mukaisesti. Hoito-, hoivatyö on syvää osaamista vaativa ammattiala. Meiltä kuitenkin poistuu näitä osaavia ammattihenkilöitä jatkuvasti muihin tehtäviin, syynkin kaikki varmasti tietävät. Arvostus, kuten edellä kirjoitin hoitotyön ymmärtämisestä sekä palkkaus ovat avaintekijöitä, joilla henkilöstö pysyisi alalla, taikka saisimme nuoria tulevaisuudessa hakeutumaan koulutukseen.
Ammattiosaaminen on hoitotyön laadun kulmakivi ja sitä ei ole syytä romuttaa, koska se johtaa huonontuviin palveluihin. Hoitajamitoitus on säädetty potilaan/asiakkaan saaman palvelun turvaksi samoin kuin se auttaa ammattihenkilöitä keskittymään syvemmin yksittäisten potilaiden asioihin, eikä hosua asiasta toiseen. Hoitajamitoitus auttaa myös jaksamaan alalla, koska potilaan/asiakkaan hoidon vaativuustasoja on erilaisia ja hoitajia tulee olla riittävästi, ettei kukaan tuuperru työnsä alle. Hoitajat haluavat hoitaa työnsä hyvin ja edistää potilaiden sekä asiakkaiden hyvinvointia.
Nina Kallio
th, sh YAMK