Pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu tällä viikolla viimeiseen budjettiriiheensä. Poikkeuksellisen haastavan vaalikauden viimeisen budjetin laatiminen on vaikea vääntö. Sen taustalla vaikuttavat koronakriisin aikaansaama hyvinvointivelka ja Putinin hyökkäyssodan aiheuttamat kustannuspaineet kotitalouksille ja yrityksille. Näiden ongelmien ratkaisemiseen lähdetään tiukassa valtiontalouden tilanteessa.
Pitkittyneen koronakriisin seuraukset ovat edelleen nähtävissä vasta osin. On selvää, että pandemian myötä pahentunut hoivavelka ja monet muut ongelmat on otettava vakavasti. Kriisin jälkihoidon osalta tuleva vuosi on erittäin tärkeä. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä on kohdennettu muun muassa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta tähän tarkoitukseen.
Yksi koronan pahentamista ongelmista liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Pandemian myötä perheet ovat eristäytyneet omiin koteihinsa, mikä on omiaan heikentämään tilannetta. Lisäksi korona-aika on mutkistanut pääsyä erilaisiin tukipalveluihin sekä lisännyt erityisesti naisten hoivataakkaa. Lähisuhdeväkivalta ja hyväksikäyttö esiintyvät hyvin erilaisissa muodoissaan ja kohdistuvat niin naisiin, miehiin, lapsiin kuin ikäihmisiinkin.
Lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista kustannuksista tehdyn tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että 16–74-vuotiaista suomalaisista 75 prosenttia on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Ilmiö on siis tavalla tai toisella läsnä miltei meistä jokaisen elämässä. Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu rikollisuus, traumat ja kaltoinkohtelu, kuten perheväkivalta tai kiusaaminen, kohottavat riskiä rikosten tekemiselle ja uhriksi joutumiselle myös aikuisiässä.
Tällä vaalikaudella on tehty jo paljon: seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, lähestymiskieltolain uudistus ja naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustaminen. Lisäksi hallituksen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa on viety eteenpäin kunnianhimoisesti. Viime vuosien aikana on perustettu jo 14 seksuaalirikosten uhreille tarkoitettua SERI-tukikeskusta. Turvakotiverkosto on laajentunut vuoden 2015 jälkeen 19 turvakodista 29 turvakotiin. Vaikka turvakotien maantieteellinen kattavuus on parantunut ja perhepaikkojen määrä kasvanut merkittävästi, ei sitä voi pitää vieläkään riittävänä.
Väkivaltaa on torjuttava ja ehkäistävä kaikissa sen muodoissa. Tämä vaatii sekä riittäviä resursseja poliisille ja muille viranomaisille väkivallan torjuntaan ja tutkimiseen, mutta myös riittäviä panostuksia ennaltaehkäisyyn, valistukseen ja vertaistyöhön. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja puuttumisen järjestäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla on varmistettava ottamalla käyttöön toimiviksi todettuja työtapoja ja palvelukokonaisuuksia.
Vaikka yhteiskunnan toimenpiteitä pahoinvoinnin ja väkivallan torjumiseen tarvitaan, on vieläkin ratkaisevampaa meistä jokaisen oma toiminta. Tilanteet, joissa kohtaamme väkivaltaa, ovat aina vaikeita. Silti niihin pitäisi uskaltaa puuttua. Naapurista kuuluvat uhkaavat äänet ovat pelottavia, mutta niiden loppumiseen tarvitaan usein viranomaisia. Siksi havainnoista ilmoittaminen on valtavan tärkeää.
Tulevan budjettiriihen tärkein kysymys on hyvinvointivelan hoitaminen. Tarvitaan toimivia keinoja, joilla voimme vähentää monissa muodoissaan esiintyvää pahoinvointia ja väkivaltaa yhteiskunnassamme. Samalla on kyettävä ehkäisemään tulevia ongelmia, ja se osaltaan edellyttää sitä, että autamme pieni- ja keskituloisia kotitalouksia sekä vaikeuksissa olevia yrittäjiä taloudellisesti pahimpien aikojen yli.
Katja Taimela
kansanedustaja, sd.