Lämmön ja Vesihuollon uusi toimitusjohtaja luo suuntaa tulevaisuuteen ympäristön, asiakkaiden ja hoitamiensa yritysten parhaaksi

0
Someron Lämmön laitos tuottaa lämpöä hakkeella. Someron Lämmön ja Vesihuollon toimitusjohtaja Pekka Alisaari vuonna 2014 valmistuneen laitoksen äärellä.

Pekka Alisaari on ollut Someron Lämpö Oy:n ja Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajana runsaan kuukauden. Hän on kokenut työn mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi.

Alisaaren entisessä työssä nikkelijalostustehtaan kaupallisena johtajana Norilsk Nickel Harjavallalla on yhtymäkohtia nykyiseen pestiin, esimerkiksi veden puhdistuksessa.

– On paljon uutta opittavaa. Hainkin työtä, jossa saan oppia uutta ja olla harkitusti kehittämässä yritystä uuteen yhteistyössä kaupungin kanssa. Tässä ollaan ajan hermolla. Lämmön uusia energiamuotoja mietitään ja on ympäristöasioita pohdittavana niin veden kuin lämmön puolella. Suuria investointeja on edessä ja samalla on haettava kustannustehokkuutta, luettelee Alisaari.

Kaupungin tytäryhtiöillä, Someron Lämmöllä ja Someron Vesihuollolla on edessään suuria investointeja, ja etenkin vesipuolella.

Jätevedenpuhdistamon saneeraus ja uuden siirtolinjan rakentaminen Akustinpuistosta Kirkkojärven ali puhdistamolle on noin 3 miljoonaa euroa nielevä urakka.

– Alkuun on jo osittain päästy puhdistuksen loppupäästä eli jätevedenpuhdistamolta. Ensimmäisenä ryhdytään tehostamaan lietteen kuivausta. Halutaan virtaamat haltuun ennen kuin varsinainen saneeraus alkaa. Myös ensimmäiset putket siirtolinjaa varten on saatu. Siirtolinjaa aletaan rakentaa syyskuun aikana. Marraskuussa työt keskeytetään lähinnä maailmantilanteen vuoksi. Kun uusia osia saadaan, niin huhtikuussa jatketaan, selvittää Alisaari aikataulua.

Komponentit automaatiopuolella ovat yksi syy investoinnin valmistumisen siirtymiseen suunniteltua myöhäisempään ajankohtaan.

Jätevedenpuhdistamolla on edessä suuret investoinnit.

Tavoitteena on saada jätevedenpuhdistamon saneeraus ja Akustinpuiston siirtolinja valmiiksi ensi vuoden (2023) loppuun mennessä.

Urakalla halutaan saada ohijuoksutukset hallintaan Akustinpuiston pumppaamolta. Uudistuksien ja saneerausten jälkeen pystytään vastaamaan uusiin lupaehtoihin ja ympäristönsuojelumääräyksiin.

Viemäriverkoston vuotovedet ovat olleet ongelmana.

– Viemäriverkostossa, samoin kuin vesijohtoverkossa on jatkuvaa saneeraustarvetta, ja korjattavaa. Olen luottavaisin mielin, että hommat kyllä hoituvat. Mutta se on pitkä ja jatkuva työ.

Tällä hetkellä Someron Vesihuollon viemäriverkosto kattaa Someron keskustan ja osan Oinasjärveä. Talousveden osalta verkosto kattaa 90 prosenttia ja jäteveden 60 prosenttia.

Asiakkaalle koituvia maksuja korotettiin viimeksi kuluvan vuoden alussa. Alisaari toteaa, ettei vielä tiedä, millaisia korotustarpeita hinnoissa on lähivuosina.

– Mutta tarkoituksena on etsiä ja ideoida, miten saataisiin jätevesikuormaa vähennettyä. Ja sitä kautta jäteveden käsittelemiseen ja puhdistamiseen kuluvia euroja vähenemään. Se on hidas ja pitkällinen työ, mutta pitää ja kannattaa tehdä.

Lämpöpuolella on tällä hetkellä stabiilimpi tilanne. Yrityksellä on kaksi lämpölaitosta. Uusi tuli käyttöön 2014. Vanhan lämpölaitoksen käyttöiäksi on arvioitu noin 10 vuotta.

– Se antaa meille aikaa etsiä vaihtoehtoja, esimerkiksi kartoittaa, mitä mahdollisuuksia energiapuolella on. Kummastakin laitoksesta tullaan etsimään keinoja tehostaa käyttöä, seurantaa ja säädettävyyttä ja vähentää hukkalämpöä. Tavoitteena on parantaa laitosten kustannustehokkuutta.

Alisaari sanoo uudemman lämpölaitoksen vastaavan Someron tarpeisiin, mutta sielläkin voisi tehostaa paluulämmön talteenottoa.

Noin 320 somerolaista kiinteistöä saa kaukolämmön Someron Lämmöltä. Ne ovat keskustassa, ja suurin osa on yrityksiä tai kaupungin kiinteistöjä.

– Someron tuottaman kaukolämmön hinta on valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Hinta on keskiarvon edullisimmassa kulmassa.

Uusia ideoita tarvitaan. Pekka Alisaari ottaa esimerkin Puumalan hybridimallista, jossa esimerkiksi on talteenotettu jätelämpöä, liitetty mukaan valokenno-osaamista, on lämpövarastoja ja niin edelleen.

Öljy ja yleensäkin polttoon perustuvat järjestelmät tullaan kyseenalaistamaan.

– Meille sopivia vaihtoehtoja kartoitetaan.

Nyt Someron Lämmön polttoaineena on hake. Öljyä on käytetty alle prosentin. Siihen on jouduttu turvautumaan talven kylmimpinä hetkinä.

– Toimintoja pitää pyrkiä kehittämään, on mietittävä mitä kaikkia mahdollisuuksia on ja että ne ovat kustannustehokkaita. Pienempiäkin puroja voidaan löytää, jotta ei olisi painetta maksujen korotuksiin.

Alisaari lataa akkuja soittamalla ja luonnossa liikkumalla

Pekka Alisaari muutti 2019 Savikonkulmalle Pajulaan. Perhe etsi paikkaa, jossa saisi tilaa eläimille kissoille, koirille ja hevosille ja vaimon työlle eläinten kouluttamiselle yrityksessään Eläinkoulu Välkky. Talo ja maata sen ympärillä löytyi Somerolta.

Puolitoista vuotta Pekka Alisaari kulki Somerolta Harjavaltaan töihin yritykseen Norilsk Nickel Harjavalta Oy. 130 kilometrin työmatka yhteen suuntaan alkoi puuduttaa.

Alisaari oli Norilsk Nickelillä töissä parikymmentä vuotta. Viimeisimpänä pestinä hän oli kaupallisena johtajana; loi suuntaa tulevaisuuteen ja kehitti tuotantoa, jotta se olisi kustannustehokasta.

Alisaari on pyrkinyt erottamaan työ- ja vapaa-ajan.

Hän rentoutuu suuntaamalla askeleet luontoon. Usein matkaan tarttuu joku tai jotkut pariskunnan eläimistä.

– Olen löytänyt Somerolta ja lähiseudulta melkoisen määrän lampia, järviä, kallioita ja metsää.

Toinen akkujen lataaja on musisointi. Hän soittaa kitaraa ja laulaa Penniless -rockyhtyeessä, joka ammentaa voimaa punkista. Yhtye on perustettu Alisaaren lapsuudensijoilla Nakkilassa 1980-luvun lopulla. Se on julkaissut 11 albumia ja melkoisen määrän sinkkuja, joista viimeisin, Actor tänä keväänä.