Agronomi, opettaja, muotisuunnittelija-taiteilija
Teksti ja kuvat Timo Kalenius
Lukion jälkeen opinnot jatkuvat, mutta opiskelupaikan valinta saattaa monelle tuottaa pulmia, sillä vaihtoehtoja on runsaasti. Moni nuori ei vielä tiedä, mihin aikoo hakea opiskelemaan. Toisille on jo pidemmän aikaa ollut selvillä, mihin he lukion jälkeen suuntaavat.
Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Syksyn yhteishauissa tosin on yleensä tarjolla vähemmän koulutusaloja ja opiskelupaikkoja kuin kevään haussa. Syksyn 2022 korkeakoulujen yhteishaku alkaa 31.8. ja hakuaika kestää 14.9. saakka.
Haastattelimme kolmea nuorta Somerolta, jotka saivat opiskelupaikan. He aloittavat tulevana syksynä opiskelun uudella paikkakunnalla. Kaikille kolmelle valinta oli helppo. Päätös siitä, mille koulutusalalle he suuntaavat, oli jo kypsynyt mielessä jonkin aikaa.
Eero Kakko, 19 vuotta, suuntaa opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteelliseen tiedekuntaan, josta hän valmistuu agronomiksi. Agronomi on varsinaiselta nimeltään maa- ja metsätieteiden maisteri. Koulutus kestää 3+2 vuotta.
– Minulle agronomin koulutus on ollut jo pitkään ykkösvaihtoehto, sillä myös omat vanhempani ovat käyneet saman koulutuksen. Ajatuksena on, että mahdollisesti koulutuksen jälkeen siirtyisin jatkamaan perheemme sukutilan toimintaa, kertoo Eero Kakko.
– Vaikka nyt agronomikoulutukseen lähdenkin, niin kaikkea muutakin on ollut. Viime vuonna hain Raumalle opettajakoulutukseen. Kun en sinne päässyt, päätin käydä armeijan pois alta. Tämän jälkeen laitoin vielä hakupaperit poliisiammattikorkeakouluun ja kadettikouluun, johon pääsinkin, mutta agronomikoulutus oli hakulistallani ykkösenä, joten valinta oli sen kautta tehtävä, toteaa Eero Kakko.
Linnea Varjus , 19 vuotta, lähtee opiskelemaan Lapin Yliopistoon Rovaniemelle muodin, tekstiilitaiteen ja materiaalitutkimuksen koulutusohjelmaan.
Koulutusohjelmasta valmistuvat voivat työskennellä esimerkiksi itsenäisinä suunnittelijoina, taiteilijoina ja yrittäjinä, erilaisissa suunnittelu- ja tuotekehitysprojekteissa, muotoilun ja taiteen koulutus-, tiedotus- ja johtotehtävissä, kaupan alan asiantuntijatehtävissä sekä tutkimustehtävissä.
Linnea on syntynyt Australiassa, muuttanut sieltä Ruotsiin ja lopulta 4-vuotiaana Suomeen ja Somerolle, josta hänen isovanhempansa ovat kotoisin. Äiti toimii yrittäjänä Somerolla ja isä käy töissä Helsingissä, ja se osittain myös vaikutti perheen Somerolle tuloon.
– Ykkösvaihtoehtona minulla oli graafinen suunnittelu kahteen eri paikkaan, mutta kun en niihin päässyt valitsin Rovaniemen ja Lapin Yliopiston ja siellä muodin, tekstiilitaiteen ja materiaalitutkimuksen koulutusohjelmaan, kertoo Linnea Varjus.
– Ennen lopullista päätöstä tutustuin ja selvitin millainen opiskelupaikka se olisi. Kävin myös paikan päällä Studio-messuilla tutustumassa ihmisiin ja opiskeluympäristöön, jonka jälkeen tein vasta päätöksen, jatkaa Varjus.
– Taiteet ovat aina minua kiinnostaneet. Olen aina halunnut erottua muista esimerkiksi vaatetuksella. Myös musiikki kitaransoiton myötä ja teatteri ovat olleet harrastuksiani. Olen aina tiennyt, että tulen hakeutumaan jollekin taiteen alalle, ja onhan äitinikin arkkitehti, joten ehkä siinäkin on osa syy valintaani, sanoo Varjus.
Ida Juselius, 20 vuotta, haluaa opettajaksi ja suuntaa sen vuoksi Tampereen Yliopiston varhaiskasvatuksen linjalle. Koulutus antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden myös muiden oppilaitosten opettajien tehtäviin.
– Aloitan elokuun lopussa Tampereen yliopistolla varhaiskasvatuksen linjalla, joka kestää kolme vuotta ja josta on mahdollista jatkaa kaksi vuotta, jolloin saa myös luokanopettajan pätevyyden, kertoo Ida Juselius.
– Tämä oli minun toinen hakukerta, kun ensimmäisellä kerralla ei opiskelupaikkaa tullut. Nytkin hain useampaan eri paikkaan ja tällä kertaa olisin päässyt opiskelemaan myös Raumalle, mutta valitsin Tampereen, koska siellä oli korkeammat pisteet, jatkaa Ida Juselius.
– Opettajaksi olen halunnut jo pidemmän aikaa ja minua kiinnostaa myös erityispedagogiikka, johon voi myös erikoistua ja sitä kautta päästä erityisluokan opettajaksi yläasteelle, toteaa Juselius.
