Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1 088 km²) että virtaamaltaan (7,2 m³/s). Joen pituus on 110 kilometriä.
Paimionjokilaakso on Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia. Erityisesti Someron kohdalla joki on järviketjuineen erityislaatuinen miljöökokonaisuus. Se on huikea nähtävyys Varsinais-Suomen alueella, mutta erityisyyden voidaan katsoa ulottuvan koko eteläiseen Suomeen asti.
Vuonna 2010 perustettu Paimionjokiyhdistys tähtää vesistön tilan parantamiseen, tavoitteena ekologisesti terve joki. Toiminnan painopiste on joen vesiensuojelun sekä kala- ja raputalouden edistämisessä.
Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on edistää maiseman, kulttuurihistorian, virkistyskäytön ja matkailun kehittämistä. Esimerkkinä tästä vuonna 2016 yhdistyksessä valmistui Someron järviketjun polut ja reitit -niminen hanke. Hankkeen summa oli 40 000 euroa.
Mukaan meloen, soutaen, suppaillen
Aiemmin vuonna 2000, siis muualla kuin Paimionjokiyhdistyksessä, oli julkaistu näyttävä Paimionjoen melontaopas ja pyöräilyreitti -niminen kartasta/esite. Sen tiedot ovat parissakymmenessä vuodessa jo rankasti vanhentuneita. Esimerkiksi yöpymispaikkoja ja kyläkauppoja puuttuu esitteestä nykytilanteeseen verrattuna paljonkin, joten esite ei enää ole matkailun kannalta millään tavalla käyttökelpoinen.
Vesireitti itsessään jäi vuoden 2016 hankkeen yhteydessä vähäiselle huomioille. Silloin todettiin, että järviketjun yiäosan/Paimionjoen ”alkujärverven” rannoilla ei ole kaikille avointa, vapaata pääsyä järviketjulle ja Paimionjoelle, esimerkiksi meloen. Rannat ovat joko yhteisöjen tai yksityisten omistamia ja hallinnoimia.
Yhdistys kävi neuvotteluja monien toimijoiden; kaupungin, yritysten, seurakunnan, yhdistysten ja yksityisten kanssa. Nyt on tullut tarve yrittää uusia neuvotteluja. Myös melonnan sekä kotimaan matkailun kasvamisen myötä tarve jokireitistölle palveluineen on havaittu Paimionjokiyhdistyksessä.
Nyt pitää katsoa, näkevätkö varsinkin jokivarren kunnat ja kaupungit tarvetta hankkeelle.
Uusi liikkeelle lähtö
Paimionjokiyhdistyksen maisemanhoitaja Henna Juntunen on lähtenyt asiassa liikkeelle. Varsinaista hanketta ei vielä ole käynnistetty, mutta uuden projektin alkupohdinta on käynnissä.
– Aiemmin yhdistyksessä pääasiassa kartoitettiin sopivia kohteita, luotiin kontakteja ja heräteltiin paikallisia miettimään ja myös kokemaan kukin omalta kohdaltaan järviketjun virkistyskäyttömahdollisuuksia. Mutta tällä kertaa tavoitteena voisi olla on saada joku vuoden 2016 hankkeen kohteista käytännön toteutukseen asti, Henna Juntunen luotsaa tulevaa.
Henna Juntusen ajatus on hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaa aineistoa. Hän punnitsee vaihtoehtoja. Samalla miettien, mitä projekti pitäisi sisällään, ja kuinka iso tai laaja siitä voitaisiin tehdä.
Asia on edennyt tämän kesän aikana Somerolla Henna Juntusen yhteydenottojen kautta. Eri tahoja pitää saada mukaan projektiin. Selvittää itse kunkin mielenkiintoa ja mahdollisuuksia olla mukana.
Kanootilla kesätorille
Somerolla on jo alkanut nousta muutamia yksittäisiä ”heittoja” reitistöstä tiimoilta. On noussut ajatus, ”Kanootilla kesätorille”. Sellaisenaan se sopisi vaikka hankkeen nimeksi, jos siihen Paimionjokiyhdistyksessä edetään.
Perinteisen soutuveneen ohella reittiä voisi matkata meloen tai muodinmukaisesti SUP-laudalla. Reitille tarvitaan myös levähdyspaikkoja, ja mahdollisuuksia rantautumiseen. Henna Juntunen toivoisi voivansa kuulla ehdotuksia näistä.
– Paikallisilta olisi kiva saada mielipiteitä ja vinkkejä, minkälaista virkistyskäyttöä ja kohteita he haluaisivat saada reitin varrelle Someron järviketjun alueella. Olisi myös hienoa, jos joku maanomistaja tietäisi kivasta kohteesta ja antaisi mahdollisuuden käyttää sitä.
Henna Juntusen mielestä nuotio- tai rantautumispaikkoja saisivat käyttää muutkin kuin vesilläliikkujat. Ja toisaalta rannalle sijaitseviin paikkoihin voisi yhdistää myös kävely- ja pyöräilyreittejä.
Tällä hetkellä asia etenee Paimionjokiyhdistyksen omalla budjetilla ja rahoituksella. Hankerahoituksen hakua mietitään. Sillä voitaisiin saada aikaan isompi kokonaisuus, eikä vain yhtä nuotiopaikkaa.
********
Henna Juntunen toivoo kuulevansa ajatuksia, vinkkejä ja yhteydenottoja melontareitin/-reitistön eteenpäin viemiseksi. Osoite on henna.juntunen@paimio.fi .
Fakta: Vesi- vai tuulivoimaa
voimalaitokset alajuoksulla ovat:
- Juva rakennettu 1916, 1 300 kW
- Juntola, rakennettu 1921, 1 500 kW
- Askala, rakennettu 1935, 1 100 kW
- voimaloiden yhteenlaskettu teho on 3,9 megawattia
- alajuoksun voimaloita ei ole haluttu purkaa eikä jokea ennallistaa lohikaloille
- vertailun vuoksi, Somerolle on tulossa neljä 4,3 megawatin tehoista tuulivoimalaa
- yhteensä näiden tuulivoimaloiden teho on 17, 2 megawattia, eli 4,4-kertainen verrattuna Paimionjoen jo vanhentuneisiin vesivoimaloihin
Paimionjoen rantamaisemaa Kosken ja Someron rajaseudulla.
Paimionjoki-faktaa
Paimionjoki on 104 kilometriä pitkä, rikas eteläsuomalainen jokireitti. Sen laakso on luokiteltu arvokkaaksi maisema-alueeksi. Joki alkaa kaunilla 30 kilometrin mittaisella järviketjulla Somerniemeltä.
Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen alueilla se mutkittelee houkuttelevasti noin 20 metriä leveänä nauhana halki peltojen, lehtojen, metsiköiden ja laiduten, läheltä kuntien keskuksia.
Paimiossa joki ohittaa isoja voimalaitoksia ja laskee upeiden katajapensaiden reunustamien laidunten välistä merelle, Paimionlahdelle.
Joen kasvi- ja eläinlajisto on lajimäärältään Suomen runsanta. Pysyvää asutusta ja maanviljelyä alueella on ollut jo kivikaudella.
Paimionjoki soveltuu hyvin melontaan ja suppailuun, sillä se on tilava ja syöpynyt pääsääntöisesti 5–25 metrin syvyyteen savilakeuteen. Joen virtaus on vähäinen, lukuunottamatta koskipaikkoja, jotka kaikki eivät ole melojien laskettavissa. Koko matkalla on 6 patoa ja 15 koskea. Vesi on hieman savisameaa ja ravinteikasta, mutta laadultaan tyydyttävää ja uimakelpoista, josta todistavat rantojen sadat rantasaunat ja kesämökit. Joen ympäristö on myös oivallinen pyöräilyreitti.
Kehitys joen ennallistamista kohti?
Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja, ja sen ekologinen tila on välttävä. Joen veden laatua heikentävät savisameus, korkeat ravinnepitoisuudet, suolistoperäisten bakteerien ajoittain suuri määrä sekä varsinkin yläjuoksun järvillä runsas levätuotanto.
Tämän vuoksi on käynnistetty hanke Paimionjoen ennallistamiseksi ja koskien palauttamiseksi Somerolle.
Lupahakemus säännöstelypadon korvaamiseksi luonnonmukaisella pohjapadolla jätettiin vuonna 2018. Lupahakemuksesta on valitettu.