Tekstit ja kuvat Olli Luukkola
Someron paloasemalla käytössä ollut yksikönjohtajapäivystys päättyi eilen 1.8.2022 kello 8.00.
Somerolla on tähän asti ollut käytössä poikkeuksellinen järjestely muuhun maakuntaan verrattuna: täällä yksikönjohtaja on toiminut vapaamuotoisessa varallaolossa. Käytännössä järjestely on näyttäytynyt niin, että onnettomuuspaikalla on saattanut olla yksikönjohtaja päivystysautollaan paikalla ennen pelastusyksikköä ja muuta pelastuslaitoksen henkilöstöä.
Someron Palomieskerhon puheenjohtajan Riku Rauhalan mukaan tämä on ollut etu, koska ensimmäisenä kohteeseen saapunut yksikönjohtaja on voinut tehdä tilannearvion ja antaa selvät toimintaohjeet ennen yksikön saapumista paikalle. Nyt Somero kuitenkin siirtyy toimintamalliin, jollainen on käytössä myös muualla Varsinais-Suomessa.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikön Sebastian Holmin mukaan muutos toteutetaan osana päivystävän palomestarin päivystyspisteen muuttamista Turusta Salon paloasemalle. Muutoksen myötä palomestarin saapuminen Somerolle nopeutuu, ja sitä kautta suurempia tehtäviä varten tarvittava joukkueenjohtamisvalmius paranee.
– Käytännössä pelastustoimintaan liittyvä suorituskyky pysyy samana. Vain johtamisjärjestelyjä muutetaan, Holm kertoo.
MITEN MEIDÄT PIDETÄÄN ELOSSA??
Someron palokunnissa vastataan avuntarpeeseen 24/7
Kuvitellaan tilanne: Someron keskustassa syttyy rakennuspalo lauantai-iltapäivänä. Ohikulkija havaitsee savunmuodostusta ja soittaa hätäkeskukseen.
Somerolta soittaessa hätäpuhelu yhdistyy ensisijaisesti Turun hätäkeskukseen. Mikäli siellä on ruuhkaa, siirtyy puhelu seuraavalle vapaalle hätäkeskuspäivystäjälle. Tällainen voi löytyä esimerkiksi Oulusta tai Keravalta. Hätäkeskuslaitoksen käytössä olevat tietojärjestelmät ovat kuitenkin yhtenäiset, joten hälytysilmoitus pystytään tekemään samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta.
Hätäpuhelun käsittelyyn voi kulua aikaa muutamasta kymmenestä sekunnista joihinkin minuutteihin, riippuen siitä kuinka hyvin soittaja pystyy selostamaan tilanteen. Hätäpuhelun soittamista ei tarvitse kuitenkaan jännittää etukäteen; riittää kun vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin.
Mikäli hätäpuhelun käsittelyä haluaa itse nopeuttaa, kannattaa puhelimeen olla ladattuna 112 Suomi -sovellus, jonka kautta hätäpuhelun soittaa. Sovelluksen kautta soittaessa sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti, eikä kallisarvoista aikaa kulu sen selvittämiseen.
”Hälytän tässä kohtaa apua, odota hetki sulkematta puhelinta”
Hätäkeskuspäivystäjä voi hälyttää ensimmäiset yksiköt kohteeseen jo hätäpuhelun aikana. Yksiköitä lisätään tarvittaessa, kun avun tarve tarkentuu.
Kun hälytysilmoitus on tehty, piippaa noin kolmenkymmenen somerolaisen siviilipuhelimissa. He kuuluvat Someron puolivakinaiseen palokuntaan.
Varsinais-Suomessa toimii 66 sopimuspalokuntaa, kuten Somerniemen vapaapalokunta, ja viisi toimenpidepalkkaista palokuntaa, joihin Someron puolivakinainen palokunta lukeutuu. Somerolla toimenpidepalkkaiset sammutusmiehet ovat järjestäytyneet Palomieskerhon nimeä kantavaksi yhdistykseksi. He eroavat vapaapalokuntalaisista (vpk) siinä, että ovat henkilökohtaisessa työsopimussuhteessa alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Muuten toiminta noudattelee samaa linjaa vpk:n kanssa ja koulutusvaatimukset ovat niissä yhtenäiset.
Nämä toimenpidepalkkaiset henkilöt voivat olla hälytyksen tullessa kotonaan, töissä, kauppareissulla tai oikeastaan missä tahansa. Siitä huolimatta he ovat valmiita lähtemään auttamaan tarvittaessa.
Hälytystehtäviin lähteviltä henkilöiltä edellytetään koulutusta ja jatkuvaa harjoittelua, jotta he voivat olla toiminnassa mukana. Lisäksi heidät on testattu terveydentilansa puolesta toimintaan kykeneviksi ja he käyvät lähtökohtaisesti vuoden välein kuntotestissä.
Toiminnan voi aloittaa kuka tahansa. Useimmiten niin kutsuttuun hälytysosastoon noustaan nuoriso-osaston kautta. Palokuntaharrastuksen voi aloittaa kymmenen vuotta täytettyään. Someron Palomieskerho järjestää nuoriso-osaston harjoitukset kerran viikossa ja toiminnassa mukana oleminen on täysin maksutonta.
Kun nuoriso-osastossa aloittanut on täysi-ikäisyyden kynnyksellä, aukeaa hänelle mahdollisuus hakeutua Pelastustoiminnan peruskurssille, joka on minimivaatimus hälytyksiin pääsemiseksi. Kurssi kestää reilun kuukauden ja se järjestetään pääosin ilta- ja viikonloppukoulutuksina.
– Pelastustoiminnan peruskurssilla harjoitellaan perustaitoja, jotka ovat välttämättömiä pelastustehtävissä toimimiseksi. Se ei kuitenkaan anna pätevyyttä erikoisosaamisiin, kuten savusukellukseen tai pintapelastukseen. Erikoistumiskurssit täytyy suorittaa erikseen ja niille on erilaisia vaatimuksia, esimerkiksi fyysisen kunnon puolesta, Someron Palomieskerhon puheenjohtaja Riku Rauhala avaa.
Miten yksikönjohtajapäivystyksen lopettaminen näkyy käytännössä?
Someron keskustan alue on määritelty II-riskiluokan alueeksi. Kyseiseen luokitteluun, jota käytetään apuna pelastustoiminnan suunnittelussa, vaikuttavat asukasmäärä, kerrosalat ja onnettomuuksien määrät. Käytännössä ainoastaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueen suurempien kaupunkien, kuten Turun ja Salon, keskustat kuuluvat I-riskiluokkaan.
II-riskiluokan alueella ensimmäisen pelastusyksikön pitäisi olla hälytysilmoituksesta laskettuna kymmenessä minuutissa kohteessa. Somerolla tämä tavoite alitetaan puhtaasti, ja vastaava luku on ollut tänä vuonna hieman päälle kuusi minuuttia.
Jos hätäkeskuspäivystäjä on alkutietojen perusteella arvioinut tehtävätyypin pieneksi, lähtee paikalle käytännössä yksi pelastusyksikkö. Pelastusyksikköön lukeutuu etupenkillä istuvan yksikönjohtajan lisäksi vähintään kolme pelastustoimintaan koulutettua henkilöä, joista yksi on auton kuljettaja. Maksimissaan tällaisen yksikön vahvuus on 1+5.
Somerolla toimi eiliseen päivään asti yksikönjohtaja vapaamuotoisessa varallaolossa. Tämä päivystävä yksikönjohtaja oli useimmiten kohteessa päivystysautollaan jo ennen pelastusyksikköä. Hän saattoi kartoittaa tilannetta ja antaa selkeät toimintaohjeet yksikölle jo sen ollessa matkalla.
Nyt yksikönjohtajapäivystys on lopetettu ja Somerolla on siirrytty toimintamalliin, jollainen on käytössä myös muualla maakunnassa. Tästä lähin päivystysautoa ei enää erikseen tule paikalle, vaan tilanteen johtaminen on pelastusyksikön etupenkillä istuvan yksikönjohtajan käsissä.
– Kansalaisen näkökulmasta tilanne ei muutu, vaan kyse on johtamisjärjestelyjen muuttamisesta. Apu tulee paikalle myös jatkossa ja kohteet tavoitetaan edellytetyssä ajassa, Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Sebastian Holm vakuuttaa.
Muutos toteutetaan samaan aikaan, kun päivystävän palomestarin päivystyspiste muutetaan Turusta Saloon. Tähän asti Turussa on toiminut virka-aikaan kaksi päivystävää palomestaria, joiden päivystyspisteet ovat öisin olleet Naantalissa ja Liedossa. Nyt järjestelyyn on tehty muutos ja toinen heistä siirtyy päivystämään Salon paloasemalle.
Tämä näkyy keskisuuriksi luokitelluissa tehtävissä, joihin lähtee vähintään kaksi pelastusyksikköä. Tällaista niin kutsuttua pelastusjoukkuetta lähtee aina johtamaan päivystävä palomestari. Muutoksen myötä joukkueenjohtamisvalmius Somerolle nopeutuu, kun palomestari lähtee Turun sijaan Salosta.
Valmiudessa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä
Someron ensimmäinen sammutusauto lähtee liikkeelle keskiarvoisesti noin neljässä ja puolessa minuutissa, ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Koko maakunnassa tämä luku on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut 6 minuuttia ja 39 sekuntia. Somerolla apu lähtee siis noin kaksi minuuttia Varsinais-Suomen keskiarvoa nopeammin.
Toisin kuin voisi äkkiseltään luulla, sopimuspalokuntatoiminnassa lähtöviive on useimmiten viikonloppuisin ja virka-ajan ulkopuolella nopeampi kuin muulloin. Syy tähän on se, että tällöin henkilöstö on suuremmalla todennäköisyydellä lähistöllä, eikä esimerkiksi töissä toisella paikkakunnalla.
Someron keskustan paloasemalla lähtöviiveessä ei kuitenkaan koskaan ole suurta heittoa. Se johtuu siitä, että keskustan paloasemalla päivystää arkipäivisin virka-ajalla 1–3 henkilöä. Parhaimmillaan hälytyksen soidessa täytyy odottaa lisäksi siis vain yhtä toimenpidepalkkaista, jotta autoon saadaan riittävä vahvuus.
Vaikka pelastuslaitoksista ja paloasemista puhutaan erillisinä kokonaisuuksina, ei pelastusalalla ole olemassa kuntarajoja, vaan toiminta järjestetään asiakaspalvelu keskiössä. Somerolla roihuavaan rakennuspaloon voi siis lähteä esimerkiksi puomitikasauto Salosta tai lisäyksiköitä Forssasta.
Somerolla ja Somerniemellä on todella hyvä tilanne savusukeltajien suhteen; jo pelkästään keskustan asemalla savusukelluskelpoisia on parikymmentä. Siitä syystä somerolaista osaamista hyödynnetäänkin mieluusti ja Someron pelastusyksikkö saatetaan hälyttää Forssan, Salon, Kosken, Tammelan ja muiden lähipaikkakuntien lisäksi myös esimerkiksi Lohjalle.
– Somero on hyvä malliesimerkki siitä, miten asiat toimivat oikeasti hyvin. Jos rakennuspalo syttyy, Somerolta löytyy aina savusukeltajia riittävästi, Holm kehuu.
Somerolla on yhteensä kolme pelastusyksikköä. Niistä kaksi sijaitsee keskustan paloasemalla ja yksi Somerniemen vapaapalokunnalla. Molemmilla asemilla on lisäksi säiliöautot ja miehistönkuljetusajoneuvot. Somerniemeltä löytyy myös mönkijä ja Someron keskustan asemalta vene.
Mikäli asemalle ehtii hälytyksen tullessa enemmän henkilöstöä kuin kyseiseen tehtävään tarvitaan, on yksikönjohtajan päätettävissä, jäävätkö he asemavalmiuteen. Jos ensimmäinen pelastusyksikkö on lähtenyt kauas tai pitkäkestoiseen tehtävään, jää asemalle useimmiten henkilöstöä päivystämään päällekkäisten tehtävien varalta.
Jos keskustassa roihuava rakennuspalo vaatii kaikki Someron yksiköt, voidaan keskustan asemalle siirtää toistaiseksi myös esimerkiksi Salon vapaapalokunta päivystämään. Toiminta on järjestetty niin, että jokainen voi nukkua yönsä rauhassa.